Jo kolme kuukautta! Siis kolme kuukautta mennyt, kun meidän pienin apina syntyi!
Enkö saisi tuota jätkää pitää edes hieman pidempään vauvana?! Enhän välttämättä enää saa lisää vauvoja, en ainakaan vähään aikaan, niin eikö tämä tällä hetkellä viimeisin voisi olla pieni vauva vaikka vuoden?! :) Todennäköisesti ei :(
No ei onneksi sentään yhtä hurjaa vauhtia kasva kuin Masa, tässä vaiheessa Masa oli jo aika jättiläinen.
Nyt eilisessä neuvolassa pieni mies oli hurjat 6025g 61cm, eli aika pikkuinen vielä..onneksi :)
Kuitenkin ihan keskikäyrillä mennään kaikin puolin :)
Tuli toinen rota-annos, ja sitä olisi herra voinut ottaa enemmänkin, oikein nautiskeli makeasta litkusta :)
Mutta kun piikit tuli molempiin jalkoihin, niin johan alkoi huuto, ja kamala huuto olikin ja vielä vihainen, ihan selvästi ämmää huusi ja neuvolan tätikin naureskeli, että "Ämmäksi haukkuu :)"
Vaivautui jopa tädille näyttämään, kuinka hienosti päätään kannattelee :)
Kuukauden päästä sitten lääkärille, ja silloin säästytään rokotuksilta, seuraavan kerran kidutetaan 5kk neuvolassa.
Viime sunnutaina pieni mies yllätti mamman, kun tapansa mukaan tässä tietokoneen äärellä taas istuin, kun Masakin oli päiväunilla, niin itse herra pyörähti mahalleen leikkimatolla, ja maanataina teki sen uudelleen :) Onhan siis aikasemmin jo pariin otteeseen sohvalla pyörähtänyt, mutta siinä on ehkä ihan vähän joku auttanut :) Nyt siis aivan itse yllättäen, ja hetken jopa mahallaan viihtyen, kunnes ei pääsekkään takasin ja iso pää alkaa painamaan, joten lopuksi sitten huutaen :)
Ja tasapuolisuuden nimissä, kun pappa oli kerta viikonlopun kalassa, ei mammakaan tuota kääntymistä nähnyt, olisihan se ollut epäreilua että mamma näkee mutta pappa ei. Maanantain pyörähdystäkään ei kumpikaan nähnyt, vaikka kotona oltiin, mutta keittiössä. Niin äkkiä se kävi :)
Täällä mamma pitää salaa peukkuja, että pikku-ukkonen ei lähde kävelemään yhtä aikaisin kuin siskonsa, vaan makoilee nyt vaikka näin aluksi vuoden tuossa ja on se pieni vauva :) Toiveajattelua tuokin :)
Yöunirytmi on alkanut muuttumaan selvästi mamman mieleiseksi, enää ei kukuta yhteen asti, vaan aika kiltisti kymmenen pintaan käydään nukkumaan pikkuhiljaa :) Ja sekös mammalle sopii, pääsee mammakin takaisin omaan rytmiinsä ehkä joskus, eli yhdeksältä sänkyyn ja unessa puoli kymmenen pintaan :)
