Viime perjantai oli odotettu! Lapset lähti anoppilaan yöksi ja mamma ja pappa pääsi viihteelle :) Tosin yhdessä ei lähdetty, vaan mamma lähti tapaamaan toisia mammoja ja pappa meni bestmaninsa kanssa.
Tuli ihan oikein hassu olo, kun herra Ukkonen pakkasi lapset ja koiran autoon ja lähti ja mamma jäi kotiin laittaitumaan iltaa varten :) Meinasi jo siinä samalla hetkellä hieman ikävä iskeä :) No siihen auttoi yksi kylmä olut ja hyvä musiikki :)
Ensimmäisenä suunnattiin mammojen kanssa Helsingin Hard Rock cafeen syömään. Ruoka, grillattu lohi oli oikein maistuvaa ja viinikin oli hyvää. (tosin hieman petyin, että annos oli kaikkea muuta kun kuvassa, ei tullut sitä kokonaista kalaa siihen lautaselle vaikka kuvassa oli)
Tarjoilijat vaan hieman ammattitaidottomia ja kielitaitokin pahasti hukassa, kun nyt mietitään vaikka viiskymppistä suomalaista miestä, eihän semmonen puhu sanaakaan englantia, vaan tottakai ajatus on että "Maassa maan tavalla PRRKELE ja me ollaan suomessa!"
Mutta, joo, siis eivät suomea puhuneet, paitsi pari harvaa tarjoilijaa, ja niille pisteet siitä.
No ei se meidän maailmaa kaatanut, mutta hieman silti ärsytti tätä raivohullua akkaa :)
Harimillisesti yksi tammoista joutui lähtemään ruokailun päätteeksi, kun kotona oli sen verta kiukkuinen lapsi :( Mutta pääasia että pääsi edes hetkeksi mukaan :)
Kyllä vaan puuta taas koputan, että itse olen niin kiltit ja helpot lapset saanut :)
No jäi meitä vielä 4 tammaa ja yksi tuli sitten hieman myöhemmin.
Ruokailun päätteeksi heittäydyttiin villiksi, ja tilattiin vielä granaattiomena-martinit, ja ai että oli hyvää! :P
Siitä suunnattiin sitten kadun toiselle puolelle Bakersiin tanssimaan, tai minähän en tanssi, mutta muut kyllä :)
Hieman lisää ilolientä siellä sitten (ihan jopa 2 Bloody Marya ja 1 tuoppi) ja kyllä oli mukavaa :)
Taisinpa olla ainoa tamma, joka ei kertaakaan illan aikane edes odottanut puhelin kädessä tietoa, miten menee lasten kanssa, eihän anoppi ilmoittele jos ei mitään kummempaa ole, ja ei niin paha mammahätäkään iskenyt, että itse olisin soittanut. Nautin, kun kerrankin pääsi ulos :)
Illan päätteeksi Ukkonen saapui seurueensa kanssa meitä "viihdyttämään", eli noutamaan minua kotimatkalle, ihan niinkuin olikin ollut puhetta, että mennään sitten yhtä matkaa :)
Sain esitellä upean mieheni upeille tammoille :) Ja illan kruunasi bestmanin iloiset uutiset :)
Siitä sitten mäkkärin kautta toteamaan, että seuraava bussi menee joskus ikuisuuden päästä.. sitä siis jäätiin loppujen lopuksi odottamaan.
No ei mennyt sekään matka aivan putkeen, kun HSL:n loistava kalusto kettuili ja stop-summeri piippasi jatkuvasti ja siellä sitten fiksu pikku pissikset otti asiakseen alkaa siitä meille kiukuttelemaan. Loppujen lopuksi järjen jättiläinen, herra bussikuski pysähtyi eräälle pysäkille ja ilmoitti että bussi ei enää liiku. Siinä sitten ihmeteltiin, että mikähn on ongelma, kun tämä kuviteltu napinpainaja, herra Ukkonenkin oli jo siirtynyt toiseen apikkaan istumaan, mutta nin vaan vieläkin jotkut "fiksut" siellä väittivät hänen nappia painavan.
Loppujen lopuksi kuitenkin matka jatkui ja päästiin ihan kotiin asti, niin kyllä oli tämän raivottaren vielä kerrottava muutama valittu sano kiukuttelevalle pikkutytölle, ja johan helpotti mamman mieltä :)
Kaikin puolin oli loistava ilta ja ehkä pitää joskus taas ottaa uusiksi ? :)
