Lukijat

maanantai 23. syyskuuta 2013

Syksy!

Se lähti Ukkonen nyt töihin! :) Eilen tuli soittoa ja tänään alkoi :) Hieno juttu! Kyllähän se tässä lomailikin jo melkein 4 kuukautta, joten aika innolla taisi lähteä :) Vaikkakin aika aikainen herätys oli. Ja kun vielä bussilla joutui lähteä, niin se taisi olla se mikä stressaa eniten. (onhan tuo matka keskustaan aika kettumainen, kun tunti pitää körötellä siellä muiden aamuvirkkujen seurassa)
Ulkona on n. +7 astetta, syksy selvästi siis saapunut! Onneksi ei itse tarvitse mihinkään lähteä vielä tähän aikaan aamusta :) Toivotaan että lumet tulevat kuitenkin vasta aikasintaan joskus kuukauden päästä, tai pääasiahan on että jouluaattona on lunta :)
Kyllä ne hieman lupailivat, että tällä viikolla saattaa ensilumet tulla, en tosin sen tarkemmin lukenut että missä :) Ei varmastikkaan vielä täällä pääkaupunkiseudulla, mutta jossain kumminkin :D

No eipä viitsinyt tämäkään mamma enää nukkumaan mennä, kun kerta kaviakin Ukkonen keitti sen verran että mamma saa kupillisen.. ja mikäs siinä nauttia rauhasta ja pelata "hyvi" pelejä muutama tunti ennen apinalauman heräämistä :) (tosin kyllä täällä on kaikki kolme olleet jo vuoron perään hereillä maitoa pyytämässä tai pissalla käymässä, ja kello vasta kuusi)
Mutta silti, kyllä ne varmasti vielä nukahtaa..koska pakkohan niiden on :) Ei täällä rytmi käänny Ukkosen töihin menon takia, minä sanon niin ja silloin se menee niin kuin pomo sanoo :D

Tässä jo kuumeisesti mietin, mitähän sitä tälle päivälle ohjelmaa keksisi, kun jotain tottakai on keksittävä, onhan tämä meillekkin "uusi alku". Ukkonen kun kuitenkin on ollut kotona  siitä kun Alexander täytti viikon, ja vain pari kertaa ollut viikonloppureissussa, että olen saanut paimentaa laumaani yksin :) Mutta helppoahan tämä on, laiskottelua aamusta iltaan, eihän lapsissa ole hoitamista :) (näin olen kuullut monen  miehen ajattelevan, että lomaahan tämä kotona olo on, ja en nyt puhu omasta ukko-kullastani, ei se niin ole sanonut, mutta jotkut on)

Voin sanoa, että se on pieni prosentti miehistä, jotka jäisivät mieluummin kotiin, varsinkin jos lapsia on enemmän kuin se yksi helppo, ja että emäntä lähtisi tienaamaan ihan oikeaan palkkatyöhön.
Ja sen myös voin sanoa, että ajatus siitä, että nämä pienet riiviöt pitää joskus laittaa hoitoon, että itse joudun lähteä töihin, tuntuu varmasti yhtä kamalalta, kuin jos joku uraisä pakotettaisiin jäämään lasten kanssa kotiin.
Tämä on työ mistä nautin ehkä eniten mistään vaihtoehdoista (ja en nyt tarkoita sitä, että voisin perhepäivähoitajaksi tai muuksi vastaavaksi alkaa) vaan ihan vain omien jälkeläisten hoito on ehdottomasti parasta :) Ja ehkä se joku pieni laiskajaakkokin on tänne muuttanut, kun tässä työssä voi kuitenkin aika pitkälti päättää päivän rytmistä, ei ole se tarkka 7-15, mitä ennen tein.
Mutta eipä sekään ole kuin sopeutumiskysymys, ja toisaalta odotan innolla, että pääsen opiskelemaan :) Sehän on edessä jo todennäköisesti vuoden päästä, mikä on jo siis ihan kohta, kun ihan kohta on jo joulu, mitä odotan kuin kuuta nousevaa, ja sen jälkeen onkin sitten jo juhannus :) Aika menee ihan liian äkkiä!! Pikku Tinttikin menee jo kohta armeijaan! :D
Tnttihän on siis Alexander, tukka on kuin Tintillä, kunnon töyhtöhyyppä meidän pikku prinssi <3 :)
Ainoa mikä tuntuu olevan valovuosien päässä, on eläkeikä, jos siis lasketaan sen mukaan, että se olisi sen n.65 vuotta. Siihen on ikuisuus, mutta muuten aika menee liian nopeaa.

Pientä ahdistusta aiheuttaa myös naperoiden hoitopaikan etsintä, kun ei täällä jumalan selän takana oikein ruotsinkielisiä päiväkoteja tunnu olevan, ja jotenkin yhteen pitäisi saada sitten tarha ja koulumatkat, ettei nyt tarvitsisi puokkoilla kaupunkia laidasta laitaan. Mutta kaipa tuokin järjestyy :) Asioilla kun on yleesä tapana tehdä niin :)
Tai sitten mamma tarvistee tehokkaan menopelin, (joka ei todellakaan ole "loistavasti" toimiva julkinen) , millä pääse kaikasta A paikkaan B sukkelasti :)
Siihen toki tarvitsee taas hieman pääomaa, että on varaa semmoisen ylläpitoon :) Mutta niinkuin sanoin, asioilla on tapana järjestyä, ja siihen luotan tässäkin asiassa :)

Tänään on taas hieno päivä muutenkin, Alexander on 4kk! Viime perjantaina keskitetystä ajanvarauksesta soitti ennustajaeukko, joka tiesi kertoa, että lääkäri on tiistaina kipeä, joten jouduttiin siirtämään torstaille, ja sitten päästään näkemään, paljonko pieni Kenraali Hägglund on kasvanut :) Kokoeroa siskoonsa Masaan samanikäisenä, on todennäköisesti aika lähelle 2kiloa :) Pieni mies kun on <3 Ja hyvä niin, eihän semmosta jättiläistä jaksaisi enää kantaakkaan :D
Eikä taida rokotuksiakaan, tulla, vai tuleeko? En tiedä nyt varmasti, mutta senhän näkee sitten.

Tässä pieni huono-äiti-fiiliskin meinannut välillä vähän tulla, kun tuolla Tamma-ryhmässä muut äidit panikoi, kuinka nyt uskaltaa/raaskii jättää lapsukaisen hoitoon muutamaksi tunniksi, jos johonkin ulos pitäisi lähteä. Minä kun odotan kuin kuuta nousevaa tulevaa viikonloppua, kun lähden mökille, ihan ilman lapsia, jotka jäävän papan hellään huomaan :) Yhtä hyvin se lapset hoitaa, luotan siihen että muistaa myös ruokkia ne :D
Minä kun lähden sieniä poimimaan ja saunomaan kaason ja siskoni kanssa, eikä edes meidän isä pääse vahtimaan, vaikka näin oli alun perin varmaan ajatellut :) Hän kun ei vissiin meihin luota, ollaanhan me tyttöjä..kaikki yli kolmekymppisiä, mutta silti olisi pitänyt päästä vahtimaan.
Onneksi ihana siskoni hoiti sen ikävän puolen ja ilmoitti, ettei nyt ole tarvetta tulla samana viikonloppuna meidän kanssa :D
Siellä se vaari varmaan kotona mököttää, kun ei vieläkään ole ohjeitä mökin "käytöstä" soitellut :D
Onhan se mökkeily aika avaruustiedettä, miten siihen nyt kolme tyttöä pystyisikään :D
Mutta ai että kyllä niin kovasti odotan jo viikonloppua :)

Nyt näyttää ulkona satavan vettä, joten vielä ainakaan ei päätä vaivata ulosmenolla, ehkä myöhemmin on pakko, muuten Masa tulee entistä hullummaksi :) Katsellaan :)

Pikkuleipiä tekisi mieli leipoa, mutta kun ei ole munia :(