Tammojen megatreffit :)

Lauantaina oli kauan odotetut treffit Tampereella :)

Aamu alkoi mukavasti, Ukkonenkin lähti töihin ja heitti Mömmön ja Masan äidilleen ja meni, joten saatiin jätkän kanssa rauhassa valmistautua jännään päivään :)

Yhdeksän jälkeen oli lähtö kohti Espoota noutamaan yksi tamma varsoineen, jonka jälkeen alkoi matka kohti Tamperetta :) Toinen kyytiläinen kun joutui jäämään pois sairastumisen takia  :(  (joita ikävästi sattui muidenkin tammojen kohdalle juuri tänä odotettuna viikonloppuna :( )

No ei sentään kaikki tammat varsoineen olleet kipeinä, vaan saatiin kuitenkin  ihan kiva ryhmä rämä paikalle :)

Matka sujui rattoisasti ja pienet miehet takapenkillä nukkuivat melkein koko matkan, joten tammat saivat rauhassa juoruta etupenkillä. Ilma oli kuin morsian, kaunis mutta kylmä :) Aurinko paistoi ja oli hyvä ajaa, paitsi pikkuteillä ja rampeissa ja ja ja... kun oli liukasta :)
Olin jo melkein asennoitunut siihen että matkasta tulee kamala, siis sään puolesta, sataa loskaa ja räntää ja mitä kaikkea sieltä voikaan tulla pilaamaan "loistokuskin" ajoa :) No toisin kävi ja kiva niin :)
Perille päästiin yhden pysähdyksen taktiikalla, kun yliaktiivinen rakko oli suotuisalla päälle ja vaati vain yhden tyhjennyksen :)
Yksi ulosajokin nähtiin, tai en minä mitään nähnyt hyvällä myyrän katseellani, mutta toinen tamma valppaasti bongasi :)

Parkkipaikat oli Näsinneulan juurella "hieman" kortilla, joten oli aivan sallittua pysäköidä auto sitten hieman kävelytiellä ja aivan muualle kuin parkkiruutuun..eihän siellä mitään ruutuja lumen alta näkynytkään.

Paikalla oltiin aika täsmällisesti silloin kun olin arvioinutkin, eli n. klo 12.30. Paikalla oli jo useampi tamma varsoineen. 
Ravintola Huvimaja oli siis meille varattu, joten saimme viettää päivää ihan omalla porukalla :)

Porukkaa valui paikalle pikkuhiljaa ja kyllä oli hassua, kun ei niitä naisia tunnistanut montaakaan, hieman eri näköisiä kuin naamakirjan kuvissa :) Olisi nimilaput olleet ihan tarpeen :D
Osan tammoista pystyi tunnistamaan varsan perusteella :)

Nälkä alkoi olla jo aika hirmuinen kun paikalle päästiin, ja eipä sitä ruokaa hirveän kauaa tarvinnut odotella. Oli salaattipöytä ja perunamuussia ja lihapullia :P NAM! :) Oikein maukasta oli ja riittävästi myös :)

Pienet varsat temmelsi lattialla, ja kaikki muut paitsi omat lelut oli kivoja, tietenkin :)

Hieman oli ehkä "ahdasta", kun salaattivaunu oli keskellä, mutta kyllä siellä siitäkin huolimatta mahtui ihan hyvin olemaan, ja vaunujakin oli hyvinkin monet, niin hyvin mahduttiin.

Aika kului hirmu nopeasti, ja eihän siellä läheskään kaikkien kanssa tullut edes varmaan sanaakaan vaihdettua, mutta kivaa oli silti. Oli todella mukava nähdä paljon vauvoja äiteineen ja huomata, että vaikka asuukin metsän keskellä aika erakoituneena, niin hyvin sitä silti ihmisten seurassa viihtyy :D

Kotiin lähdettiin joskus neljän jälkeen ajelemaan, kun parempi oli saada pennut autoon päiväunille, niin kotimatkasta tulisi ehkä nautinnolisempi, kuin että takapenkillä kaksi pientä mölyapinaa, ja tammakaveri saisi olla rauhoittelemassa :)

No puolet matkasta menikin ihan mukavasti, lukuunottamatta pimeyttä, mikä iski aivan yllättäen. Pimeänäkö kun tuntuu olevan minulla aika olematon. Näkö muutenkin aika "hyvä"! :D

Toinen pieni varsa kuitenkin alkoi voimaan pahoin, jonka vuoksi otettiin yksi ylimääräinen pysähdys, siis oman vassapysähdykseni lisäksi, ja perille päästiinkin, vaikka tuntui kilometrit kyllä hieman matavan, kun oli hieman pipi lapsi takana kipeänä ja kiukkuisena. Mutta kukapa sitä ei kärttyinen olisi jos on huono olo.

Kaikesta huolimatta kivasti meni reissu ja jätkäkin oli yhtä aurinkoa, kun vihdoin viimein heräsi kun omalle parkkipaikalle päästiin :) Taisi hänkin nauttia reissusta :)

Siinä vielä kuvaa koko laumasta :)

Uusia megatreffejä odotellessa, ja toivottavasti saada sitten vielä enemmän porukkaa paikalle :)

Ihan tähän loppuun vielä asiasta kukkaruukkuun :) En tiedä kauan, mutta jo jonkin aikaa on masussa tuntunut liikettä, ja eilen illalla möyri oikein kunnolla, että ihan jopa hetken aikaa pystyi niistä nautiskelemaan <3
Ah odotan vaan niin niitä kunnon potkuja, että sen tietää sitten satavarmasti kanssa kun näkee, että kyllä siellä on vauva eikä pieru :D

Hieman erilainen häämatka

Perjantaina 3.1.2014 oli lähtö häämatkalle :) Hieman erilaiselle kuin olisin voinut kuvitella :)

Tuleva kesän reissuhan siis peruuntui, kun tämä pieni pilleri-vauva päätti tulla juurikin sopivasti, että laskettu on reilu viikkoa ennen kuin oli tarkoitus lähteä.
No ei se mitään, eipä se Masakaan silloin kysellyt kun päätti meille tulla ja häät siirrettiin vuodella eteenpäin :)

Ei siis saatu sopuhintaista äkkilähtöä mihinkään lämpimään, joten ruotsin laiva kutsui :) Ja enpä olekkaan vuosiin ollut risteilemässä, tällaisella kokoonpanolla kun mentiin, en ikinä ennen :)
Ensimmäinen pieni paha mieli (ainakin hirviölle) saatiin jo terminaalissa, kun eihän nyt innokkaat risteilijät tajunneet, että tottakai ne serkkupojatkin olisivat suklaat tahtoneet, kun ne jaettiin vain risteilijöille ja kiltit pojat kun istuivat hiljaa vain ikkunalaudalla sanomatta sanaakaan, paitsi äidilleen, joka asiasta mainitsi.
Mutta semmoista sattuu, aina vaan ei voi tajuta aivan kaikkea. (toivottavasti tuliaisset kuitenkin hieman korvasi takastulomatkalla :) )

Hytiksi valikoitui kivan näköinen (mikä todellisuudessa oli seitsemän tuhatta kertaa pienenpi kuin kuvasta ymmärsin) perhehytti ja päätettiin ottaa minun pikkusisko Mömmölle kaveriksi, kun kerta hytissä oli tilaa kuudelle.
Matkasängyt pyydettiin molemmille pienille, mutta jostain syystä vain yksi saatiin, ja hyvä niin, ei se toinen sinne hyttiin olisi mahtunutkaan :)

Tuplavaunuthan toki oli mukana, kun kerta oli tarkoitus maihinkin mennä, niin nehän nyt ei mahtuneet edes ovesta sisään kasaamatta.
No ei sekään tunnelmaa latistanut :)

Masa oli aivan innoissaan muumipeikosta joka pikku-myyn kanssa laivalla pyöri :) Joka kerta piti päästä halaamaan :)

Laivan ovella oli myös venäläinen pakkasukko vastassa, eipä tiedetty matkaa varatessa, että sehän on venäläisten joulu juurikin tuolloin, joten sen kyllä huomasi matkustajista! Laivalla oli me ja venäläiset+suomenruotsalainen sählyjoukkue :)

Buffetti, mitä odotin kuin kuuta nousevaa, varsinkin jälkkäripöytää, oli, yllättäen hirviön mielestä, aika mitään sanomaton, eihän siellä ollut pitkäwiinereitä saati runebergin torttuja..no sentään hyvää suklaakakkua löytyi ja katkarapusalaatti oli loistavaa, muu oli sitten semmoista perusbuffaa. No kyllä sillä mahansa täytti, ja minun mielestä meni ensimmäinen ruokailukin suhteellisen hyvin näiden apinoiden kanssa, Ukkosen mielestä olisi voinut paremminkin mennä :)
Mutta mitäpä sitä voi noin pieniltä odottaa, että ne muka jaksaa istua kiltisti hiljaa paikallaan enemmän kuin 2sekuntia, ja nämä kyllä jaksoivat PALJON kauemmin! :)

Ensimmäisen kerran (vissiin) raivotar nosti päätään, kun tyttöjen kanssa oli sovittu tapaamisajat, ja jo toisella tapaamisella olivat myöhässä. Siellä hermoheikkona raivosin tytöille, että "Kerta vielä niin loppumatkan saavat olla hytissä!"
No ei toistunut onneksi :) Taisivat säikähtää että hullu on tosissaan :D Ja sitä kyllä olinkin.

Ilta vietettiin yökerhossa tanssien ja musiikkia kuunnellen ja kyllähän sieltä toki se yksi nyrpeä akka löytyi, joka pahalla silmällä katsoi kun pienten kanssa niin myöhään oltiin liikenteessä, ihan melkein kahteentoista asti kuitenkin oltiin :)

Tytöt kyllä nautti, kun suomenruotsalainen sählyjoukkue piiritti tyttöjä minkä kerkesi, ja herrasmiespojat tarjosivat limua ja tikkareita :)
Tästäkö se nyt, alkaa, ihan näin kevyesti, ettei yksi tai kaksi poikaa, vaan ihan koko joukkue tuon minun pienen tytön perässä?! :D

No yö meni miten meni, Masa kun nukkui meidän vieressä ja hyörimistä ja pyörimistähän tuo oli :) Aamulla sitten pirteänä syömään (kunhan jonottamiselta päästiin) ja se ruokailu olikin hieman nopeampi..Masalle yllättäen taas oikein mikään maistunut, niinkuin ei pitkään aikaa ja jätkäkään ei oikein puurosta välittänyt. Minä en edes sitä himoitsemaani pekonia kerennyt hakemaan.

Kunnialla vedettiin sekin aamupala silti ja sen jälkeen lähdettiin laittamaan kamoja kasaan, että päästiin maihin, kun laiva alkoi olla pikku hiljaa perillä.

Ja ei mitenkään yllättäen, pientä kinaa alkoi heti aamusta, kiitos helvetin hormoonit! Miksi mikään ei voi olla ikinä hyvin?!?! :(

Ukkonen käväisi Masan kanssa vielä Muumijumpassa kun aamupalan jälkeen  Muumi ja pikku-Myy tulivat kutsumaan jumppaan :) 

Ei sentään tarvinnut jonotella uloslähtiessä, kun hätäiset venäläiset olivat menneet jo :)

Ja yllätyshän ei myöskään ollut se, että bussia kun odotettiin, niin eipä sinne noilla tuplilla mahtunut, ei sitten mitenkään päin, kun kyydissä oli jo kolmet normit kun pysäkille saapui, joten parempi oli vaan lähteä kävelemään kohti Junibackenia, minkä olin bongannut "hyväksi" paikaksi käydä :) Meinattiin ensin metrolla mennä, mutta hitto mikä sokkelo tuo ruotsi metroverkosto onkaan, niin päätettiin sitten ihan vain kävellen suunnistää kartta kourassa perille, eihän se matka montaa kilometriä ollut :)
Sää oli sielläkin "mukavan" syksyinen ja kolea, lumesta ei tietoakaan.

Riemu repesi kun perille päästiin, jono oli sen seitsemän tuhatta kilometriä, ne kaikki hätäiset venäileiset olivat siellä!
Jos joku olisi kertonut että se on suosittu paikka, niin olisi voinut keksiä jotain muuta, mutta kun en tuommoisesta ollut ikinä kuullutkaan! :/
No käytiin sittn ensin Vasa-museossa, jos siellä olisi ollut jotain, mutta siellä taas hirviö vaan itkua tihrusti ja siitä käynnistä tulikin vain vessareissu, jonka jälkeen paineltiin takaisin Junibackeniin jonottelemaan.

Ja mukaavaa oli, vaunut piti jättää ulos varisten nokittaviksi ja vauvat sylissä sai jonotella varmaan n.20min, ennen kuin pääsi sisälle, jonka jälkeen, kun oli jo maksettu, kerrottiin, että nyt saa odotella 2 tuntia, että pääsee sinne varsinaiseen paikkaa mistä ollaan maksettu. Ja taas mamma itki, ei meinannut itkusta loppua tulla, mutta minkäs teet kun itkettää vaan. Ja eipä sekään yllättänyt, että rakkaalla Ukkosella meni silloinkin hermo :( 

Löytyi sieltä sentään jonkun moinen leikkialue ja tytötkin tuntui viihtyvän ja Masa pääsi ratsastamaan Peppi Pitkätossun Pikku-Ukolla :)

Kuvasta näkee kuinka kivaa oli :D

No vihdoin viimein pitkän odotuksen jälkeen päästiin sinne minne oltiin menossa, jonottamaan puoleksi tunniksi, että päästiin 10 minuuttia kestävään satujunaan, jonka jälkee koko homma oli ohi! Olipas tosissaan kaiken odottamisen arvoista!! :/ Joo ei, ei todellakaan, vaikka hienosti olikin ne pikku-ukot ja kaikki muut tehty! :/

Tarkoitus oli käydä myös syömässä, mutta eihän sitä enää kerennyt muuta kuin kiiruhtaa laivalle, että ei siitäkin myöhästytä :(
Hyvä mieli oli takaisin kävelymatkallakin, nälissään olla, niin ei taas kiukuttanut sitten yhtään :/

Onneksi päästiin aika pian syömään, niin helpotti edes nälkä :)

Loppu reissu meni mukavasti kiukutellessa ja kaikilla oli NIIN mukavaa, Ukkosella varsinkin :(

Tytöilläkään ei ollut poikaseuraa, kun sählyjengi jäi ruotsiin turnaukseen.
 Oli sekin ilta siitäkin huolimatta ihan kiva, vaikka loppujen lopuksi sain jäädä yksin kahvini juomaan, kun Ukkonen lähti pienten kanssa hyttiin, ei jaksanut katsella kiukuttelijaa :/

Loppu hyvin, kaikki hyvin ja paljon varmaan tästä unohtanut. Yö meni taas minten meni, ja tyttöjen oli pakko saada nukkua samassa sängyssä, ihme ettei tippunut muuta kuin peitto kerran :)

Aamupalakin meni ihan kivasti ja anoppi ja appiukko olivat terminaalilla odottamassa, kun auto oli niillä hoidossa.

Muisti Ukkonen reissun aikana myös mielenvikaiseksi "kehua" minua ja sanoi myös että hyvä ettei etelään sittenkään päästy lähtemään. Sen verran ihanaa seuraa olen :/
Minkäs teet..mutta ehkäpä nämä nyt on viimeiset raskaushormoonit tähän elämään minulla?

Heitettiin siis anoppi ja appi kotiin ja Essi sen jälkeen, ja saatiin siitäkin vielä hieman paskan makua suuhun, kun kiitos oli se että, mainittiin vielä, että hieman epäreilua että siskoni otin mukaan, mutta veljenpoikia ei kutsuttu :/ Koita siinä sitten järjestää edes jollekkin jotain kivaa, kun aina joku on pettynyt :( Oli tuossakin apinalaumassa jo ihan tarpeeksi tekemistä.

Olkoon Ukkonen mitä mieltä tahansa, niin itse ainakin kaikesta huolimatta nautin matkasta, vaikka en muistakkaan koska viimeksi olisin noin paljon itkenyt :)

Juhannukseenkin on enää 22viikkoa 4päivää, ja nyt se talvi sitten päätti vihdoin viimein tännekkin tulla toissapäivänä ja tänään ulkona -11 astetta :)

Laivallemeno kuvasta saatiin vielä pari erilaista kuvaa, törkeää rahastusta, mutta eipä sitä koko matkakassaa tullut käytettyä, niin tuhlattiin sitten vähän kuviin :)

Joulu ja Uusivuosi

Joulu siis vierähti ja uusi vuosi myös.

Vaikka kuvittelin viimeiseen asti, että ei lumeton joulu fiilistä vie, niin kyllä se nyt kuitenkin hieman sitä latisti.
Olihan meillä toki kuuset ja koristeet, kinkut ja kaikki, mutta silti..olisi sitä luntakin saanut edes hieman olla.

Aatto vietettiin anoppilassa ja toki kävi myös pukkikin :) Masa sitä hieman pelkäsi, toisin kuin serkkupoika joka reippaasti kiipesi syliin lahjoja jakamaan :)

Ruoat olivat oikein maittavia, vaikka en ( jo totuttuun tapaan ) punaviiniä ja mätiä voinutkaan nauttia :)

Myös minun mummi oli joulua viettämässä meidän kanssa. Kaikin puolin oli ihana joulu ihan ilman sitä luntakin.

Alexander sai lahjaksi mamman kovasti toivoman lattiapalapelin :) (joka näin myöhemmin on osoittautunut ehkä hieman rasittavaksikin, kun Masa kun nyt on opetellut nukkumaan isojen tyttöjen sängyssä, niin iltaisin käy sitten aina purkamassa koko palapelin, ja aamu alkaa mammalla sitä kasatessa :D ) No onpahan ohjelmaa :)

Masa sai hienot Brion punaiset nukenvaunut, jotka ei sitte olleetkaan niin mieleiset, sinne kun ei pääse kiipeämään kyytiin :)

Mömmöhän siis sai jo synttärilahjaksi sen kaikkein mieluisimman, eli kosketusnäyttöpuhelimen, joka on jo kestänyt pidempään kuin edellinen, mikä oli ehjä kunnioitettavat 6½ päivää :)

Mammapa saikin mieluisen lahjan, sen runebergin-torttu vuoan, mitä kovasti toivoin, ja vielä kaiken kukkuraksi tuli lahjakortti Confettiin, että pääse mamma leipurien taivaaseen shoppailemaan :) .
Ukkonen sai toivomansa isomman työkalupakin ja ruuvimeisselin, missä vaihtopäät, kun muuton yhteydessä vanha hukkasi ja moneen otteeseen sitä kironnut :D

Taisi kaikki saada aika mieluisia lahjoja ja jotenkin tänä vuonna se hirmuinen stressi lahjojen hankkimisestakin oli poissa, kun sen verta vähemmän niitä tuli hankittua, ja Mömmöllekkin löytyi kaikkea pientä kivaa aina kauppareissuilla, niin ei sen kummemmin tarvinnut päätä vaivata :)

Jatkossa lisää stressittömiä jouluja, niin mamma kiittää! :D Tosin ensi jouluhan on taas meidän järjestettävänä vissiin, niin se nyt taas luo omat paineensa, mutta ei oteta stressiä! :D

Uusi vuosi meni ystävien mökillä, jonne lähdettiin siis pari päivää suunniteltua myöhemmin hormoonihirviön raivon puuskien takia :) Nyt jo naurattaa, mutta silloin oli kyllä ilo alimmillaan.

No jos jotain hyvää oli siinä sunnuntaissa kun piti lähteä, oli, oli kun Ukkonen lähti hieman hermojaan tuulettamaan ja minä jäin kotiin, sain ommeltua keittiön ja olohuoneen verhot ja jopa ripustettuakin ne :)
Lähti siis viimeisetkin joulun rippeet kun koristeet oli jo kerätty pois ja vain kuusi jäi tyhjänä paikalleen odottamaan kasausta.

Ystävien kanssa nautittiin hyvä päivällinen ja paukuteltiinpa hieman rakettejakin ja tottakai se hirviö sielläkin oli, mutta vain hetkittäin, vaikka Ukkosen mielestä sekin taisi olla liikaa.. (mikäpä ei olisi, vaikka luulisi tottuneen jo, kun vuositolkulla joutunut hirviötä katsomaan) (Onneksi en ainut kiukuttelija kuitenkaan ollut :D )

Tiistaista torstaihin siis viihdyttiin siellä ja pakko myöntää, mutta eipä sitä uudenvuoden fiilistäkään ollut, kun ei ollut lunta :/ 
Jotenkin toivon, että kun mennään jo niin pitkällä tammikuussa, niin saisi jäädä tällä kertaa talvi tulematta, kun ei kerta vieläkään ole suvainnut saapua.