Viime viikonloppu meni mukavasti "lomaillessa" Joutsassa ystävien luona :) "Lomaillessa" sen takia, että paikalla oli 3 alle 2-vuotiasta lasta, joista yksi menee juosten, toinen ryömien, kolmas sentään pysyy vielä paikalla :)
Kyllä siinä touhua ja tohinaa riitti mutta mukavaa vaihtelua päästä täältä metsän keskeltä OIKEASTI metsän keskelle :D
Olen miettinyt, että maalla olisi mukavaa, mutta en kyllä noin maalle siltikään tahtoisi, liian pienet piirit ja liian vähän kaikkea, jos vaikka tahtoisi joskus ihmisten ilmoille, niin täältä pääsee bussilla tunnissa, eli se mahdollisuus löytyy siis JOS tahtoo :)
Ja se mahdollisuus pitää olla, koska jos sitä ei olisi, niin sittenhän sitä tahtoisi varmasti aina :)
Tulipa tuona viikonloppuna laulettua karaokeakin, ihan vain ystävän vanhempien kellarissa, mutta tulipa laulettua kuitenkin, pitkästä aikaa :)
Kaikki kun samanlaisia kultakurkkuja, niin ei paineet olleet niin kovat onnistumisessa :) Enkä väitä että muut siellä huonoja olisi olleet, mutta ei onneksi yhtään todellista laululintua :)
Siinä sitten sunnuntaitohinoissa kamerakin jäi sinne, mutta onneksi posti kulkee.
Täällä kotosalla päivät menee niin samalla kaavalla, että meinaa välillä ärsyttää..kun ei yksinkertaisesti ole tekemistä.
Ukkonen varsinkin välillä hermoromahduksen partaalla, kun levoton sielu taitaa olla, ja koko ajan pitäisi olla ohjelmaa. Tervetuloa vaan kotiäidin elämään, tätä se on suurimmaksi osaksi!
Kyllä sen huomaa, että taitaa töihin kaivata.
Olempa tässä sentään sen verran ahkera ollut, että kaasolahjat sain vihdoin viimein tehtyä, ensiyrittämällä meni ketuilleen, kun pöljänä en tallentanut, niin meni n.6-7h:n työt hukkaan kun sivut vanheni, mutta seuraavana päivänä uusi yritys ja tallennus ja onpahan ne tulleet jo kotiinkin, vaikka kauan sekin kesti.
Nyt olen omin pikku kätösin saanut ne paketoimista ja antamista vaille valmiiksi, ja odotan vaan että pääsisin kaasoja tapaamaan ja antamaan kiitokseni suuresta ahkeroinnista meidän häiden eteen :)
Jotenkin vaan, kun tuo Ukkonenkin tässä kotona on, niin ei ole intoa lähteä mihinkään ihan vaan vaunuilemaan, mitä Masan kanssa aika ahkerasti kuitenkin tein, eikä tämä siis mua haittaa yhtään, enemmän haittaa kärttyistä miehekettä :)
Kyllähän tuo käy itsekseen kalassa, ja tänään lähti sienestämään kavereidensa kanssa, mutta kun mikään ei riitä niin minkäs teet :)
(anteeksi vaan rakkaani, en pahalla sano, ja ymmärrän tekemättömyydentuskasi rakas <3 :) )
Osaahan tuo toki rennostikkin ottaa (välillä:D) Pitää osata nauttia sitä, että saa vaan olla! :)
Minä ainakin nautin, vaikka odotan kyllä jo hieman että opiskelemaan pääseen :) Mutta siihen on vielä aikaa onneksi :)
