Niin ne vaan tuli, Masan 2-vuotis synttärit.
Mammahan siis oli kakkua miettinyt jo viikko tolkulla, ja ei itseänikään yllättänyt, että eihän siitä tullut yhtään sellainen mitä päässäni olin kuvitellut..voi johtua osin siitäkin, etten edelleenkään tiedä, mitä mielessäni olin kuvitellut, mielikuva kakusta kun vaihtui sekunneissa jatkuvasti.
Mutta ihan hyvä siitä silti tuli :) Tosi kostutusta olisi TAAS KERRAN saanut olla hippasen enemmän. Mutta kun se kostuttaminen on vaan niin hiton vaikeaa, ettei vaan tule sitten semmoinen märkä pesusieni siitä, kun kuitenkin yön yli taas sai imeytyä. (Ehkäpä vielä joskus opin senkin homman :) )
Tarjolla oli siis kinkku -ja tonnikalapiirakkaa, myös gluteenittomana, mustikkajuustokakku, mikä oli ihan menestys, ja ne täytekakut, gluteenittomana sekä laktoosittomana myös ja hieman coctailtikkuja ja keksiä, ei sen kummempia ja hyvin riitti :)
Juhlat menivät kaikin puolin kivasti ja vieraatkin saapuivat ihan suunnitellusti, ei kaikki yhtä aikaa, vaan hieman tiputellen, eli ei niin ahdasta ollut ja kaikille riitti istumapaikkoja :)
Masa sai pajon kivoja lahjoja, mutta parhaat taisivat olla uudet pikkuhousut, kun ne saadessaan mekko piti välittömästi riisua ja pikkuhousut (kahdet päällekkäin) pukea päälle, sukkahousujen päälle tietenkin, ja niin vietettiin loppujuhlat hihattomassa, sukkahousuissa ja kaksissa pikuhousuissa :D
Yllättäe osa vieraista jätti tulematta, minun puolelta tietenkin, mutta omapa oli menetyksensä, ja riittipä herkkuja paremmin muille :)
Mutta nyt saa taas pari kuukautta huokaista, ennen seuraavia juhlia. (joita tosin olen jo mielessäni alkanut taas suunnittelemaan, eli se siitä huokaisemisesta sitten :) ) Mutta tiedänpä jo valmiiksi, että mitä tahansa suunnittelen, kakusta ei semmoista tule kuitenkaan, joten turha sitä stressata :)
Se oli lauantai päivä kun kamat ja pennut pakattiin autoon ja hyvästeltiin Ukkonen, kun suunnattiin muutaman kilometrin päähän ystävää ja hänen lapsiaa hakemaan.
Suuntana oli Kivijärvi :) Isäni lomaosake, jota hän ei tahtonut tänä vuonna käyttää, kun eihän ulkona ollut luntakaan, että olisi päässyt hiihtämään, saati lumikenkäilemään. Hän suuntasi vaimonsa kanssa sitten etelään ja me saimme tuon ihanan kökin käyttöömme :)
Siellä on tullut vietettyä monta viikkoa nuorempana, kun joka talvi kävimme laskettelureissuilla.
Ukkonen ja esikoinen jäivät siis kotiin, kun on työt ja koulut ja saivatpa lomaa hormoonihirviöstä :)
Menomatka sujui oikein kivasti, ilma oli hyvä ajaa ja lapsetkin viihtyivät eikä sen suurempia tappeluita tullut :) Vielä kun tämä fiksu mamma tajusi pakata eväitä mukaan, niin ei nälkäänsäkkään tarvinnut huutaa :)
Matkaa oli vajaa 400km, ja sen seitsemänsataa pysähdystä, kun ei turhia kiireitä pidetty, niin matka-ajaksi tuli n. 6,5h ja perillä oltiin puoli kuuden aikaan.
Mieli lepäsi jo kun kurvatiin mökin pihaan :) Naistenpäivän kunniaksi saatiin respasta oikein ruusukin :) Ja aamulla ihana rakas Ukkonen antoi minulle sydänsuklaarasian ja pullon alkoholitonta punaviiniä <3 jotka tottakai mukaan pakkasin, että illalla saadaan nauttia lasilliset :) Olikin aika hyvää viiniä :) (näin kun on raskaana vuodesta toiseen, ei paljon muuta pääse maistelemaankaan :D )
Auto tyhjennettiin ja asetuttiin aloilleen ja sitten olikin iltatoimien aika jo.
Pari ekaa iltaa oli aika syvältä noiden pentujen nukuttamisessa. Mutta sitten alkoi sujumaan, kun mamma sai hyvän nukutusrytmin, ja pistikin pikkumiehen ensin nukkumaan ja sitten vasta Masan. (Kyllä kerkesin Ukkoselle jo kertomaan, kuinka vitusta on nukuttaa kahta kakaraa, ja kiva että hän on lähdössä kaverin mökille sitten parin viikon päästä, että taas saan hoitaa sen helvetin yksin :D )
No se helvetti helpotti nopeasti, ja totta kai mies lähtee kavereitaan tapaamaan, kun niin harvoin sitä nykyään tekee :) Mutta silloin illalla se tuntui maailman lopulta :)
Päivät meni aika pitkälti mökin viereisellä leikkipaikalla ja pienessä lähikaupassa käyden, eihän siellä jumalan selän takana mitään edes ole. Mutta ilma oli kaunis ja keväinen, niin mikäs siinä ollessa :)
Maanantaina käväistiin kodalla grillaamassa. Sinne oli matkaa n. kilometri, mutta siinä olikin ihan riittävästi, kun minulla oli kyydissä Masa ja kaverin kolme½ vuotias ja kaverilla sitten jätkä rintarepussa ja oma pieni vaunuissa. Metsätie kun oli lumen ja jään peitossa ja oli mäkiä, niin meinasi hieman usko loppua kärryjä lykkiessä, mutta kunnialla selvittiin ja makkara maistui :)
Keskiviikkona kipaistiin Karstulaan, vajaan 40km:n päähän kauppaan hakemaan hieman täydennytstä jääkaappiin, kaikkea kun ei siitä lähikaupasta viitsinyt ostaa, kun salaattikkin näytti siltä että se on viime vuonna tullut myyntiin :)
Hetkeksi piti viedä pennut sielläkin puistoon, että jaksavat istua paluumatkan autossa :)
Loppuviikkoa kohden tuuli yltyi ikävästi, mutta ilma oli silti kaunis, joten meidän pikku puunhalaajakin pääsi hieman maahan möyrimään pihalla oltaessa :)
En muistakkaan koska olen niin paljon ulkoillut kun tuolla viikolla :) Voin nimittäin myöntää, että tänä talvena on tullut oltua hirveästi sisällä, ei ole kurjat säät houkutelleet ulos.
Mökki oli kaikin puolin kiva, mutta miinuspisteitä tuli kyllä lämpimän veden määrästä, joka huomattiin toisena iltana.
Jos tiskasi kolme koneellista, niin pesuvettä riitti yhdelle ihmiselle, ja muut sai halutessaan ottaa jääkylämä suihkun.
Siitä viisastunaana niinä päivinä kun sauna lämmitettiin, ei tiskejä pesty koneessa eikä varmuuden vuoksi pesty pyykkiäkään, että sai itsensä pestyä :)
Mutta että 8-10 hengen mökki, ja lämmintä vettä ei riitä sitten mihinkään, niin aika huonosti suunniteltu.
Muuten kaikin puolin oli kaikki kunnossa, ja mökin varustelu huippuluokkaa, jos näin voi sanoa :)
Porukan pienin, kaverin puolivuotias, joka ei vielä liiku, meinasi aina välillä jäädä hieman alakynteen, kun tämä meidän jätkä varmaan päätti, että nyt kun on joku häntä pienempi, on hänellä oikeus hyökätä kimppuun kun silmä välttää, ihan niinkuin siskokin häntä aina kurmottaa, niin kyllä riitti touhua ja tohinaa ihan joka hetkelle.
Isommat lapset, yllätys kyllä, tappelivat yllättävän vähän :)
Ainoa mitä kumpikaan heistä ei ymmärtänyt, oli kielto meidän sängyssä pomppimiseen.
Torstaina vielä grillattiin siinä mökin vieressä.
Ja niikuin kuvista näkyy, ei talvesta tietoakaan, ainoastaan pieni lampi, mikä siinä pihalla oli (mitä ei varmasti kyllä ennen ole ollut), oli jäässä, ja kyllä siellä jotkut kävi kävelemässä, mutta me jätimme väliin, kuitenkin oltaisiin löydetty se ainoa heikko kohta :)
No lauantaille oli sitten luvattu lumisadetta ja huonoa ajokeliä, joten päätimme palata jo perjantaina. Siinä päivä meni pikkuhiljaa pakkaillessa ja vihdoin kuudelta pääsimme lähtemään.
Alku matka meni kivasti, mutta sitten nämä reissun pienimmät jostain syystä päättivät vuorotellen olla vihaisia, ja jätkälle ei kelvannut kummitäti maitoa tai muutakaan lohtua tarjoamaan, vaan mamman oli siirryttävä taakse ja kummitäti kuskin paikalle. Se taas ei vissiin hänen pikkumiehelleen kelvannut, joten kiukkua saatiin kuunnella, ja välillä olisi melkein tehnyt mieli lopettaa koko matka siihen paikkaan. Mutta perille päästiin kuitenkin loppujen lopuksi jo ennen puolta yötä.
Kaikin puolin oli kyllä loistava loma, vaikka ei sitä lomailuksi voinut sanoa :) Sen verta ohjelmaa neljä lasta järjestää kyllä koko ajan :) Mutta ihana irtiotto arjesta :)
