Eipä täällä mitään niin maata mullistavaa ole kyllä tapahtunutkaan.
Kuukausi takaperin 6.9.2014 oli äitini häät Outokummussa, jonne siis lähdettiin ilman lapsia ja Putte-possukin meni ensimmäistä kertaa hoitoon. Putte meni anopille ja Masa ja Jätkä minun isälle.
(nyttenkin pieni limainen ja röhisevä Putte pötköttää sylissä ja yhdellä kädellä näpyttelen )
Eli siis lapset hoitoon ja mamma ja pappa viihteelle, ja saatiin matkaseuraksi minun siskot myös :)
Eli mukava päästä hieman irti arjesta.
Häät olivat hyvin pienimuotoiset, äidin puolelta olimme ainoat vieraat. No olihan tämä äidille neljäs vai viides kerta, tosin ensimmäinen kerta kirkossa :)
Ja normaalisti kun hääpuku menee äidiltä tyttärelle, niin meillä meni päinvastoin :) Ihan hyvältä äiti minun mekossa näytti :)
Juhlat olivat äidin luona, ja niin kuin olin toivonutkin, niin ilman riitoja säästyttiin, mikä oli ihme kun isosiskoni oli paikalla ja välit äitiin on mitä on :) Ja minä myös tämmöinen mielenvikainen idiootti vai ääliö, miksikä tuo mies viime sunnuntaina kalareissunsa jälkeen kauniisti minua kutsui taas typerän riidan aikana, niin minäkään en saanut riitaa aikaiseksi tuo rakkaan Ukkosen kanssa :)
Kaikin puolin kivat juhlat siis ja seuraavana päivänä mukava 5-6h ajomatka takaisin kotiin lapsia hakemaan :)
Ja olipas muuten tuskainen matka, tuskaa oli heti aamusta alkaen, kun tissit kasvaneet muutaman koon, pumppua kun en enää omistanut, kun olin omani antanut naapurille kun ei sillä ollut käyttöä.
Illalla vielä käsin pumppaus onnistui jotenkuten, mutta aamulla ei enää, sen verran oli kipeät ja pinkeät.
Ja kun oli sunnuntai, ei kaupatkaan olleet auki, vaan piti odottaa sinne kahteentoista, että kurvattiin sittä matkalla citymarkettiin pumppu hakemaan :) Ja hienon sähkökäyttöisen tuo rakas Ukkonen sitten osti, ja törkeän hintaisia vehkeitä onkin! 80€!
Mutta ai että sitä helpotusta, kun kummatkin tissit keveni 2dl, oli siis hieman maitoa kertynyt :D
Olivat lapsetkin viihtyneet ja Masa ihan innoissaan oli ollut kun vaari ja Birgitte-mummi olivat vieneet metroajelulle, sitä kun ei pahemmin täällä meillä "metsässä" harrasteta :)
Kaksi viikkoa sitten oli ystävän poikien yhteissynttärit ja minä sain kunnian tehdä heidän syntymäpäiväkakkunsa. Ja siinä sitä haastetta olikin kerrakseen :) Ei siinä kolmen suklaan juustokakussa mitään, mutta vanhempi poika tahtoi dinosauruskakun :) Onneksi anopilta löytyi vuoka, niin ei sitä enää tarvinnut ostaa :)
Monta tuntia, ehkä n.3 meni kakun koristelussa, mutta kyllä olin itse enemmän kuin tyytyväinen, minä ONNISTUIN!! (toki pari kauneusvirhettä jäi, mutta enpä mikään ammattilainen olekkaan :) )
Päivänsankarit ja vieraat tykkäsivät myös, mikäs sen parempaa :)
(Kuvan dinosauruksen hännän alta puuttuu vielä viivat, mutta sekin korjattiin ennen kuin kakku lähti eteenpäin)
Seuraavana keskiviikkona oli sitten vuorossa siskon ex-miehen äidin muistotilaisuuden kakkujen vääntö. Mansikkalevykakku ja kinkkuvoileipäkakku, semmoiset pellin kokoiset.
Minulle ja miehelle tein sitten pienen voileipäkakun iltapalaksi, ja miehen mielestä tähän mennessä paras :) (täytteen kun teen aina omasta päästä, niin nyt alkaa sitten olemaan ainesosat kohdillaan )
Mansikkakakun koristelin vasta paikanpäälle, kermathan siitä olisi reunoilta tippuneet kuitenkin matkalla, niin säästyin kaksi kertaa koristelulta :)
Eli ei siis lapset sitä kiirettä kuitenkaan aiheuta tarpeeksi, vaan pakko haalia vielä lisää ohjelmaa tähän kotiäidin "tylsään" arkeen :D
Putte-possu, karskivauva, (viitaten siihen, että hän on pieni ja paksu niin kuin karski-makkara) miten tuota nyt tahtookaan kutsua :) kasvaa hurjaa vauhtia, ei kuitenkaan ihan niin hurjaa kuin siskonsa, mutta veljeen nähden aivan eri käyrillä mennään :)
Ei ole enää mikään ihan pieni, vaan 3kk neuvolassa paino oli jo 7005g ja pituutta oli 62.5cm, jos oikein muistan :)
Piikeistä ei pieni hirveästi hätkähtänyt, ennemminkin suuttui ja vihaisesti karjui :)
Kääntymisiä ei niiden ensimmäisten parin kerran jälkeen enää ole tullut, kyljelle kyllä kovasti mennään, mutta sitähän harjoitellaan joka ilta sängyssä kohti tissiä :)
Eikä todellakaan ole mikään kiire lähteä mihinkään, pitäisin tämän todennäköisesti viimeisen vauvan vauvana mahdollisimman pitkään :)
Onhan tämä muutenkin nyt niin erilaista, kun mammalla maitoa riittää, mitä ei ikinä ennen ole tapahtunut :) ja neuvolan täti siitäkin kysyi, että mikä on nyt niin erilaista, että maitoakin tulee, olenko levollisempi enkä stressaa imetyksestä, syönkö jotenkin erilailla, ja saanko paremmin nukuttua? :) No ihan varmasti juuri tuo että paremmin saan nukuttua, niinhän se yleensä menee, että mitä enemmän pieniä lapsia, sitä paremmin äiti nukkuu :D
Enkä kyllä aikaisemminkaan ole stressannut imetyksestä, loppuu kun loppuu ja jatketaan korvikkeella :)
Mutta tiedä sitten mikä nyt on erilailla. Kuitenkin olen enemmän kuin tyytyväinen että saan imettää tuota todennäköisesti viimeistä vauvaani vähän pidempään :)
Jätkästä on tullut ihan ihme itkupilli. Kaikki tuntuu olevan koko ajan huonosti ja koko ajan itketään ja kitistään, yötä päivää siis. Ei siis riitä että Putte herättää mamman pari kolme kertaa yössä, vaan jätkä sitten herättää vielä monta kertaa lisäksi huutaen ja kiukuten :) Mutta kukapa sitä yöllä tahtoisikaan nukkua, kuolema kuittaa univelat, jos semmoista sattuu tulemaan :)
Muuten arki on yhtä ja samaa, ei tämän lauman kanssa paljon tule lähdettyä mihinkään muualle kuin pihalle. Ja nyt kun ilmatkin viilenneet ja vaatetta tarvitsee enemmän, on siitä lähtemisestäkin tullut melkein kuin urheilusuoritus. Nämä kaksi isompaa pientä kyllä malttaa hetken odottaa vaatteet päällä, että Putte puetaan viimeisenä, mutta Putte sitten ei kerta kaikkiaan malta odottaa sekuntiakaan että mamma vetää takin päälle, kaikki muu kun on jo laitettu, vaan hirveä huuto alkaa samalla sekunnilla kun vaatteet on päällä ja pihalla pitäisi siis olla samalla sekunnilla.
Kiristää hermoja, mutta minkäs teet. Jos papalta kysytään, se on se mamman luonne :)
Mutta muuten tuo Putte on kyllä oikein hyväntuulinen, kunhan vain tissibaari on aina lähettyvillä :D
Ja villi arvaus vielä että kolmen kuukauden päästä Putte on paksumpi (painavampi) kuin isoveljensä laiheliini :) Jätkä kun ei tunnu kasvavan ollenkaan :)
