Se neuvolahan olikin siis jo viime maanantaina, niinkuin hyvin tiesin, että sen on 25:s pvä, ja keskiviikko on 27:s pvä, jolloin kolmekymmentä pyörähtää mittariin :), jotenkin olin vaan tästä kuusta päättänyt jättää sen yhden päivän välistä.
No neuvolassa kaikki oli oikein mallillaan, mitä nyt lähete laitettiin kättärille hieman pomppivista sokeriarvoista :) EI STRESSIÄ NIISTÄ! :D
Hieman oli maha tullut yläkäyrän alapuolelle ja vilkas vauva potkiskeli tätiä kun mahaa tyrkki :) Paino oli pompannut hieman uudelle kympille, mutta se johtui vaan siitä, että vaatetta oli enemmän päälllä, nyt kun joutui neuvolaan kävelemään unohdukseni takia :) Kotivaakahan näyttää siis vielä ihan hyvää lukemaa, ja sitä siis kannattaa uskoa :D
Ja saipahan Masakin nyt rokotuksensa, ja vieläpä ihan hyvin meni, toki pienet itkut tuli..kukapa tykkää, että piikitetään molempiin pakaroihin ja vielä toiseen olkaan :(
No keskiviikko alkoi ihanasti Frederikin Kolmekymppisellä :) Ihanat lapsukaiset Ukkosen avustuksella olivat ostaneet rasva-riippuvaiselle mammalle taas niin tarpeellisen lahjan :)
Alkoi joululahjat olemaankin jo aika pitkälti käytetty, joten tarpeeseen tuli :)
Yhdeksän aikoihin soi ovikello, ja jo meinasi hermoja kiristää, että "Kuka perkele kehtaa häiritä näin aikaisin!?", mutta kun avasin oven ja siinä ukko seisoi valtava kukkapaketti sylissä, niin tippahan siinä tuli linssiin :) Taas kerran on Ukkonen minua kuunnellut ja tilannut se kauan odottamani kukkalähetyksen <3
On se ihana kun heti aamusta itketetään :D Mutta tällä tavalla kyllä saakin itkettää :)
Ei kyllä syntymäpäivät olisi paremmin enää voineet alkaa <3 :)
Illalla sitten lähdettiin vielä koko perheen voimin syömään Keravalle Provencaleen. Oikein viihtyisä ravintola oli ja ruoka oli todella maittavaa, sitä vaan oli taas liikaa ja minulla jäi puolet syömättä :) Alkupalaksi piti maistella taas vähän etanoita, ja tähän mennessä parheet etanat olikin :) ROQUEFORDETANAT :P
Ja Mömmkin sai oikean mallista ruokaa, mikä maistui, ei käynt niinkuin vuosi sitten, kun pasta oli väärän mallista ja jäi sitten syömättä :) Nyt oli pizza oikean lainen ja kokonaan maistui, ja jälkiruokakin oli saatava, ottihan Ukkonenkin :D
Masalle riitti toistaiseksi omat naksut ja hieman perunoita papan ja mamman lautaselta :) Muita asiakkaita ei pahemmin ollut (1 samalla puolella ravintolaa), joten ei niin haitannut vaikka hieman ehkä meteliä lähti meidän seurueesta :)
Aivan ihana päivä oli, vaikka en ehkä kymmenen vuotta sitten kuvitellut näin kuivia (lue alkoholittomia) kolmekymppisiä kuvitellutkaan :) Juurikin niin kiva kun nyt oli ajatellutkin. Kiitos rakas perheeni <3 :)
Sunnuntaina sitten tuli muutama vieras maistelemaan hienoa possukakku-luomustani, jota hartaudella Masan kanssa tehtiin ihan sokeripossuista asti :)
Ja hitto mikä sokeripommi siitä tulikaan! Suklaata n. 1,5kg, sokeria puoli kiloa, kermaa puoli litraa, joten oikein sokerinmittaajien unelma! :D
Tällaisen herkuttelun kunniaksi kipaisinkin sitten maanantaina apteekkiin hakemaan lisää liuskoja mittariin, ja kyllä melkein itku pääsi, kun hinnan sanoi! Siis 70€ 50 liuskaa!? Mitä hittoa?! Mutta kun tunnollinen mittaaja olen, ja torstaina pitää mennä keskustelemaan diabeteshoitajan kanssa, en viitsinyt jättää ostamatta ja ehkä joskus jostain hakea ilmaisia liuskoja. Ja eikös ne syntymäpäivälahjarahat ole sitä varten, että niilla ostetaan itselle jotain kivaa? No minä ostin..mikäs sen kivempaa kun hienoja liuskoja :D
Uusi kymmen siis alkanut, mutta olo edelleen kuin kuustoista käsäisellä, joten sama se, vaikka olis neljäkymmäntä pätkähtänyt! :D No ei sentään, sitten sitä olisi kyllä jo auttamatta vanha! :)
VOI EI!! Nyt se sitten on tapahtunut! Ensimmäinen toukovauva on syntynyt! :)
Meillä siis tuolla naamakirjassa kun on tuollainen Toukomammat-ryhmä, jossa jaetaan kaikki raskaudesta ja aika pitkälti kaikesta muustakin.
Ryhmä on ollut kasassa melkeinpä odotuksen alusta asti, joten siellä kaikki on kuin vanhoja tuttuja ja ei siellä ujostella keskustella edes pyllyn purppura-viivasta tai virtsan karkailusta :)
Kaikin puolin mahtava tukijoukko!!! Kiitos Tammat!! :)
Mutta siis.. ensimmäinen Tamma on jakaantunut ja pieni tyttö sieltä tuli <3 :) Kyllä alkaa siis jännät paikat olemaan, vaikka muka sen 8 viikkoa tässä on aikaa.. Niin piti tuollakin prinsessalla olla vielä 10!
Siellä Tammalauma alkaa olemaan jännän äärellä, kuka mahtaa olla seuraava?! :)
Meillä on seuraava neuvola ensi tiistaina ja päästään näkemään, kasvaako pallo vielä yläkäyrien yläpuolella :) Ainakin toppahousut on jääneet auttamatta liian pieniksi, ja sekös harmittaa, kun parhaat housut ulkoillessa :)
Mutta siinä mielessä taas ei harmita yhtään, kun tietää että jätkä kasvaa :)
Ja samalla saa Masakin nyt rokotuksensa (kolme kappaletta), kun viimeksi neuvolassa ei niitä vielä annettu kun tyttö oli toipilas.
Nyt se pikku-akka on muuten vaan niin kärttynen, kun hampaita on tullut 4 tässä kuussa, ellei enemmänkin, kun ei anna sinne suuhun paljon katsella :)
Ja ymmärtäähän sen että hieman ketuttaa ja suuta särkee, kun kaikki puskee samaan aikaan läpi :(
Ja sain kuin sainkin vihdoin viimein pedattua pikku-miehen sängyn, ja kyllä vaan jo odotellaan että käyttäjä saapuu paikalle ja alkaa ne ah niin ihanat vieläkin unettomammat yöt :)
Pitää vissiin tuo neiti saada pikku hiljaa siirrettyä omaan huoneeseensa siis :(
Mutta nyt voisin liian korkeiden sokeriarvojen (aamupaasto 5.8 (5.5), tunnin arvo 7.7 (7.8) ) kunniaksi lähteä syömään taas jotain, ja katsoa, josko nämä arvot olisivat hieman paremmat :)
Jopas jopas..viimeinen kymppi lähtenyt käyntiin jo aikaa sitten, eli loppusuora häämöttää! :)
58 päivää, ja jos taas kuulutaan niihin hukkaprosentteihin, niin siltikin vaan 72 päivää, ei siis oikeestaan yhtään mitään enää :)
Mutta se myös tarkoittaa sitä, että häätkin on jo ihan ovella, tasan 100 päivää niiin astelen alttarille! On se jännää :D
Ihan tähän väliin pitää hehkuttaa, että kyllä tuo Ukkonen on aina niin huomaavainen, naistenpäivä tuli kotiin tulppaanikimpun kanssa :) Ihanaa kun se aina vaan jaksaa minua muistaa <3 Vaikka olisin mikäkin kärttynen vanha noita-akka :D
Ja viime lauantaina meistä tuli lottovoittajia, no, yhtä vajaa, mutta 6 oikein ei paha yhtään :)
Totta kai jos ajattelee, niin hieman se kirpaisee, että ei nyt se viimeinen numero viitsinyt kohilleen osua, mutta kukapa niitä miljoonia kaipaakaan :)
Tossa reilu viikko sitten kipaisin taas Villa Lyhtyyn katsomaan, jos pikku-miehelle jotain pientä ja söpöä löytyisi, no löytyi vaikka ja mitä ihanaa :) Mutta löytyipä se mitä tässä kovasti ollaan etsiskelty, uutena kun ei välttämättä olisi raaskinut ostaa, tuplavaunut, hienot Oran kärryt ja hintakin kohillaan, 200€ ja mukaan tuli koppa (tosin Emman, mutta ei haittaa), pumppu, sadesuoja ja hyttysverkko. Nyt on mamma tyytyväinen! :) Vähän kun niille näytti imuria ja juuriharjaa, niin nehän on kuin uudet! :)
Nyt ne vaan seisoo eteisessä tien tukkeena ja odottaa toista kyytiläistä :)
Masa odottaa myös kovasti, että päästään koeajelulle :)
Siellä alkaa olemaan pienelle miehelle jo paljon vaatetta, ettei alasti tarvitse olla, tai mekkoihin pukeutua :) Suurin osahän näistäkin tosin on Masan vanhoja.
Keskiviikko iltana Ukkonen tilasin myös pienen miehen pinnasängyn, ja mamman iloksi se saapui lähi siwaan jo perjantaina, ainoastaan patja puuttui, kun siwassa sattui pieni virhe, eikä ne hölmöt tajunneet, että patjan paketissa voi olla matkarattaiden kuva. No patja kotiutui tällä viikolla kuitenkin, ja nyt peti odottaa kasattuna petaamista ja sitten sitä nukkujaa :)
Masalta löytyy tämä setti.
Pikkumies sai siis samaa sarjaa sängyn, pitäähän niiden toki yhteen sopia :)
Nyt on siis ne isoimmat puuttuvat hankittu, ja vauva saa tulla koska tahtoo, toki vielä ei mikään kiire ole, mutta jos ei nyt tällä kertaa mentäisi kahta viikkoa yli :)
Onhan tämä odotus kaikin puolin ollut täysin erilainen kun aikasemmat, niin sais jätkä yllättää ja tulla vaikka vähän etukäteen :) Toivossa on hyvä elää :D
Masallakin vihdoin viimein hampaat alkaneet tulemaan, ja vauhdilla tuleekin, tässä kuussa jo 4 tullut ja viides melkein kurkkii. Ei siis ihme jos pikku-akka hieman ollut kärttyinen :) Kaikki vaan kerralla, niin on sekin sitten ohi :D
Eikä olo varmasti yhtään helpota, että puetaan päälle jotain noin naurettavaa :D
Myös häähommat taas etenee :) Kutsut odottaa nyt postitusta tuossa vieressä. Pitää viedä ne ihan postin postilaatikkoon, koska aivan varmasti joku räjäyttää tuon lähilaatikon, jos sinne erehdyt kalliin nipun laittamaan. Kylläpä oli homma niissäkin, mutta tulihan tehtyä kuitenkin. En siis ole täällä vaan laiskotellut aina ja koko ajan :)
Eilen käytiin sormuskaupoilla, sain sovittaa ihania sormuksia, mutta sitten sainkin häipyä ja Ukkonen jäi hieromaan kauppoja..mitähän kaunista saan? :D No enää 100 päivää niin sittenhän näen :)
Sinne jäi myös kihlasormus kaiverrettavaksi ja hieman orpo olo, kun ei norsun sormissa ole nyt mitään kiiltävää.
Huomenna mennään sitten Ranta-auraan sopimaan kaikesta häihin liittyvästä ja taas on hommat pidemmällä :) Kyllä on hyvä mieli kun alkaa kaikki olemaan hyvin mallillaan. Niin äkkiä aika menee, että eihän sitä huomaakkaan kun ollaan jo rouva Hägglund :)
Hääkakku nyt ei tule olemaan se mitä tahdoin, mutta se on pieni voi voi, hieno kakku tulee silti, ja sekin alkaa olla jo melkein tilattu, ei tarvitse kuin päättää enää, mikä kakku otetaan :)
Ulkona paistaa aurinko, pikkumies punkee ja punkee niin että meinaa pissat tulla housuun välillä ja Masa vielä vetelee sikeitä :) Jospa sen kunniaksi ottaisi aamupalaa ja vähän vaikka siivoilisi ja petaisi pienen miehen sängyn :)
Vai istunko tapani mukaan tässä koneella siihen kunnes piku-Matti herää ja sitten syödään ja lähdetäänkin nauttimaan ihanasta ilmasta? Vaikeita valintoja.
Mömmeli lähti äsken kouluun intoa täynnä kuin ilmapallo, tänään kun on Tähti-kisat ja Mömmö sielllä esiintyy alakerran tytön kanssa :) Me päästään katsomaan esitys sitten lauantaina :)
Tiistaina oli taas neuvola, minun oma ja Matildan 1-vuotis neuvola.
Hyvä että oltiin ovesta päästy sisään, kun täti jo ryntäsi lattialle Masan kanssa leikkimään :) Hyvä ettei unohtanut käynnin tarkoitusta kun niin innoissaan touhusivat lattialla :)
No kun täti vihdoin viimein palasi ihmisten tasolle lattian rajasta, käytiin ensin minun jutut läpi.
Täti tutkaili mitattuja sokeriarvoja, ja synnynpäästön sain, kun ei ollut kuin sunnutain pizzapäivän ilta-arvo yli sallitun :) Ei siis enää jokapäiväistä mittailua, vaan aina silloin tällöin kun aamuarvot ottaa ja joka toinen viikko kertaalleen koko päivän arvot, niin riittää hyvin..siis kunhan arvot pysyy hyvinä.
Ja hyvä niin :) Vaikka onkin nätin värisiä piikkejä, yhtä lailla se piikittäminen sattuu :)
Hemoglobiini on taas noussut vastoin ennakko-odotuksia, oli jo 110 :) Rautakuuri jatkuu silti.
Painossa menee kohta uusi kymppi rikki, nyt taas oli tullut +420g/viikko, ei paha yhtään siis :) Ensimmäisestä neuvolasta tullut siis yhteensä 8,6kg.
Jatketaan samaan malliin, niin pysytään ihan hyvissä rajoissa :)
Kohdun korkeutta mitatessaan sanoi että 6cm edellisestä käynnistä, joka oli kuukausi sitten, mutta korttiin merkkasi +5cm, eli nyt niinkin paljon jo kuin 29,5cm, eli ylärajan yläpuolella pompsahti taas :) Ja jos kasvu jatkuu yhtä huimana, on kokoarvio sitten joskus rv 36, eli ylimääräinen ultra :) Sehän olisi oikein mukava, mutta kun Ukkoselle tästä mainitsin, alkoi se hieman pelkäämään, että mitäs jos taas käynnistykseen joudutaan? :)
No jos niin kävisi, niin hyvä puoli siinä olisi se, että tietää koska lähtö on, muuta hyvää en siitä keksikkään, kun en mielelläni uutta käynnistystä ottaisi.
No kaikki ajallaan :)
Olipas jätkäkin kääntynyt jo raivotarjontaan, joten hieman helpotti sekin tieto, kun sitäkin jo miettinyt, että tämä pentu ei varmaan käänny ollenkaan ja sen takia joutuisin sitten sektioon, semmoista synnytystä kun en vielä ole kokenut, enkä kyllä halua kokeakkaan, vaan haluan ihan oikean synnytksen ihanien supistusten ja muiden kera :)
Nyt vaan poika pysyy kiltisti pää alaspäin, niin on mamma tyytyväinen :)
Kaikki siis oli hienosti :) Sainpas myös influenssarokotuksen :)
Seuraavaksi katseltiin vähän Masan kasvua, ja ei tykännyt neiti yhtään kun siellä piti riisuutua, ei sentään pöydälle, lattialle ja verhoille pissinyt tällä kertaa :)
Paino oli edellisestä kerrasta (8kk 10430g) hieman tippunut, viimeaikaisen sairastelun johdosta luultavasti, ja oli nyt 10070g, mutta pituutta oli tullut huimat 6,5cm, eli neiti oli jo 79,5cm pitkä :) Eli pitkä hoikka tyttö :)
Kolme rokotustakin piti tulla, mutta nyt jätettiin antamatta, kun vasta kipeenä ollut, niin rokotetaan vasta minun seraavassa neuvolassa 25.3. Jotain hyvää siis siinäkin että ollut hieman kipeä :) Säästyi piikeiltä toistaiseksi :)
Molemmilla kaikki siis aivan mainiosti ja tästä on hyvä jatkaa :)
Viime lauantaina juhlittiin Matildan 1-vuotis synttäreitä.
Ennen juhlia oli hääpalaveri, kaasot ja bestman paikalla. Tuli taas paljon asioita selväksi ja mitähän kaikkea sitä vielä onkaan järjestettävänä :)
On se hyvä että nämä meidän apurit on osallistuvaa tyyppiä, ei tarvitse omaa pientä päätä vaivata kaiken maailman jutuilla.
Enhän ollut sitäkään ajatellut, että pitää olla jotain sinistä, jotain vanhaa, jotain lainattua :) Mutta miten voi olla lainattua, kun haluan kaiken pitää itse? :)
Ja entäs se sininen?! Kuka mennyt tommosenkin keksimään?! Eihän se sininen sovi millään tavalla mihinkään! Ainoa missä sitä voisi olla, on sukkanauha, mutta kun siitäkin on jo visio, ja ei siinä visiossa ole sinistä :/ No ehkä joutuu tässä vähän joustamaan.
No palaveri meni kaikin puolin kivasti ja sitten alkoikin vieraat pikku hiljaa saapumaan.
Täytekakku oli valmis, mutta sienipiirakoiden teko hieman viivästyi, joten saivat vieraat hieman odotella tarjoiluja :) Meinasi tuo Ukkonen vähän siitäkin hermoilla :) Ja eihän ne myöskään ihan toivotulla tavalla onnistuneet, mutta maku oli kuitenkin oikein hyvä :)Ei niin hyvä kun aikaisempien tekemieni piirakoiden, mutta hyvä kuitenkin.
Kuka pöljä ei laita talteen hyvää reseptiä kun semmoisen löytää?! No minä pöljä :D
Kyllä oli tupa täysi kun molempien suvut tulivat, paitsi pikkuveljeni ja siskoni.. (laiskat).
Lahjaa tuli jos jonkin moista.. tuli mopo, nukke, soivia kirjoja, ihanan soiva uninalle, "radio" mikrofoonilla, paljon vaatteita ja söpö nallepalapeli ja mitä kaikkea muuta mahdollista! :) Mutta paljon kaikkea kivaa :)
Outokummun mummokin oli kutonut villasukat kaikille lapsille, myös siis tälle tulevalle, ja voi että oli söpöä, kun kolmet erikokoiset samanlaiset sukat tuli paketista :)
Ja kyllä oli sankari innoissaan :) Ja saipa Minttukin uuden vinkuvan dinosaurus"vauvan", jota nyt hoivaa kuin omaa pentua :)
Mutta kyllä vaan tämä asunto on liian pieni tommoselle porukalle, 27 aikuista ja lapset päälle, niin kyllä oli ahdasta. Seuraavat bileet pidetäänkin kerhohuoneella :)
Kakku meni niin hyvin kaupaksi, etten itse kerennyt sitä maistaakkaan, eli kai se sitten onnistui :)
Ja pieni sankarikin oli niin hyvin toipunut että hyvin jaksoi vieraita viihdyttää :)
Ainoa ikävä mikä juhlista tuli, oli että 11 vierasta oli maanantaina vatsataudissa. Eikä se välttämättä meiltä tullut, kuka tahansa saatoi olla taudin kantaja, joten eipä voi mitään :(
Sitä tautia kun on nyt liikenteessä ihan kaikilla, niin mistäpä sitä tietää keneltä se täällä lähti. Ainoa varma on että täällä lähti liikkeelle, kun molempien suvuista sairastuttiin :(
No pääsivät lauantai-sunnutai yönä kotiin sieltä Jorvista viimein joskus yhden aikaan.
Ei tullut antibiootteja eikä mitään muutakaan. Paitsi Floridralia, jota piti juottaa, kun ei mikään pysy sisällä.
Diagnoosi oli RS-virus, joka paranee itsestään.
Hieman kuitenkin jäi ihmetyttämään ettei mitään lääkitystä tullut, kun tulehdusarvot olivat lähemmäs sataa? :/
No sunnutai päiväkin meni kuumeillessa ja kipeenä, ei muutosta tilassa :(
Maanantaina pitikin sitten kipaista labraan verikokeisiin taas tulehdusarvojen mittaukseen.
Kyllä siinä äitillä itku oli tulla kun kynsin hampain piti kiinni ja toinen hoitsu myös, kun yksi yritti ottaa verta kyynärtaipeesta. Tällä kertaa se kuitenkin onnistui ensi yrittämällä, eikä niinkuin lauantain vasta kolmannella.
Antoi ihana täti vielä nätin norsutarran, kun oli neidin syntymäpäivä kaiken lisäksi :) Ihana lahja siis tytöllä, kun pääsi piikille syntymäpäivänään :(
Tulokset lupasi seuraavaksi päiväksi, mutta kun kotiin päästiin, ei kauaa mennyt, kun Jorvista soitettiin ja käskettiin taas käymään.
Tulehdusarvot oli kyllä tippuneet kuuteenkymppiin, mutta täti puhelimen toisessa päässä oli sitä mieltä, että kyllä ne keuhkot nyt kuvataan.
No kun Ukkonen tuli kotiin niin lähdettiinkin ruuhkassa suunnistamaan kohti Jorvia.
Siellä meitä olikin jo odoteltu.
Palvelu oli hyvää siinä mielessä, että päästiin huoneeseen odottelemaan lääkäriä, kun vatsatautiakin ollut, niin ei aulassa tarvinnut kökkiä.
Tyrkättiin mukillinen Floridralia, mikä piti saada neidin kurkusta alas, ja hyvin menikin :)
Tunti tolkulla siellä sitten odoteltiin lääkäriä ja taas kävi hoitsu piikittelemässä ja annettiin jotain hengitettävää lääkettä joka helpotti hengittämistä. Ei se neidin sen hetkistä ketutusta helpottanut, vaan aina kamala huuto kun valkoinen tai vihreä takki tuli ovesta sisään. Kyllä Masa tiesi että taas ne kiusaa :(
Mutta kyllä pieni mukavakin yllätys tuli, kun oli hoitsu papereista huomannut, että on syntymäpäivä, niin toi Masalle söpön Teemu-nallen, ja hieman sentää piristi neitiä :)
Vihdoin viimein lääkärikin jossain vaiheessa kävi tutkimassa, ja keuhkokuvatkin otettiin. Silloin lääkäri kertoi, että keuhkot oli kyllä tarkoitus kuvata jo lauantaina, mutta mistä lie syystä se oli sitten silloin jäänyt? :/
Vihdoin viimein kun kuvat oli tulkittu, tuli lääkäri huoneen ovelle, mutta tiedä sitten mikä tätiä niin pelotti, kun sieltä oven raosta vaan diagnooseja ja muita totuuksia kuiski, mutta tärkein tuli selville, eli neidillä on keuhkokuume. Sitten lääkäri hävisi yhtä nopeasti kun oli tullutkin, ja hieman auki jäi että mitäs nyt?
Jossain vaiheessa sitten selvisi että seuraava etappi on infektio-osasto, eli kotiin ei ollut lähtemistä.
Siinä vaiheessa kun kello läheni yhtä ja alkoi hermoja jo aika reilusti kiristämään nälkä ja väsymys, vihdoin viimein päästiin lähtemään osastolle.
Huone oli pienen pieni koppi jossa keskellä vauvan häkkisänky. Kaapista löytyi patja, että ei Ukkosen tarvinnut paljaalla lattialla nukkua, kun oli ihana herrasmies ja antoi minun tulla kotiin omaan sänkyyn.
Ja niin oli ihanat hoitsut siellä, että kävivät tekemässä Ukkosellekkin iltapalaa, kun oltiin jo mietitty, että kipasee mäkkiin hakemaan ruokaa kun eihän se malttanut kotona syödä ennen lähtöä.
Kyllä tuntui ikävältä lähteä yksin kotiin, mutta helpotti, kun tiesi että nyt saa neiti lääkettä ja hyvää hoitoa ja pappa pitää huolen tytöstä :)
Toiveet oli tiistaina korkealla, että olisivat jo päässeet kotiin, mutta paskan marjat, vähän skeptinen kuitenkin sen suhteen olin, ja eihän sitä lupaa lähteä tullutkaan.
Kun ei mikään pysy sisällä eikä suostu juomaan, niin onhan se ihan ymmärrettävää, että eivät halua pois laskea.
Isäni soitti aamulla ja ilmoitti, että hän maksaa meidän hääauton, vanha avo- tai umpijenkki, jos siis meille vaan kelpaa :) No totta kai kelpaa! :) Kun en kerran niitä KOFFin hevosia saa, niin sitten käy auto hyvin, pääasia, että se on hieno :) Ja on kuulemma oikein hieno, ihan museokamaa kuulemma :) Mukava saada hyviäkin uutisia :)
No sainpa käydä päivällä rauhassa hakemassa verensokerimittauslaitteen ja kuulemassa totuuksia terveellisistä elämäntavoista :)
Hienon laitteen sainkin, ja vieläpä ihan ikiomaksi :D Ainahan se piristää, jos saa jotain ilmaiseksi :) Vieläpä nätin värisiä neuloja laittoi mukaan :) Oli oikein mukava juttu tuokio tädin kanssa :)
Seuraavana oli taas suunta sairaalaan, kodin kautta, että sai Ukkonen puhtaat vaatteet ja läppärin+muuta pientä ja kaupasta evästä, kun eihän ne laitoksen pöperöt mitään nälkää vie, tai ainakaan kauaa poissa pidä.
Tarttui kaupasta vielä kakku mukaan, että saatiin vähän "syntymäpäiväkakkua" kahvin kanssa ottaa :)
Taas olivat tädit hemmotelleet neitiä, ja tuli vielä toinenkin synttärilahja, ihana kengurun näköinen Ikea-pupu ihan oikein paketoituna vielä kortin kera :)
Väsynyt oli tyttö pieni siellä kun menin, mutta jaksoi nyt vähän kuitenkin leikkiäkkin :) Nyt ei kuume kuitenkaan enää pahasti vaivannut :)
No sinne jouduin taas rakkaani jättämään ja apteekin kautta suunnistin kotiin, kun itseäkin flunssa kiusaa, niin Panadol Hotia piti saada. Iltapalaksi syötiin Mömmön kanssa "terveellisiä" nugetteja :D "Terveellisiä" siksi, että aamulla olisi ensimmäinen mittaus :)
No keskiviikko olikin jo parempi päivä, kun lääkäriltä tuli lupa lähteä.
Kun menin hakemaan heitä, niin kyllä oli neiti silminnähden piristynyt, ja usko paranemisesta heräsi :)
Siellä vielä viimeiset lääkkeet ja hoitajan ohjeistukset. Ja selvisipä siinä samalla että neidillä korvatulehduskin! Mitä hittoa ne ei kerro siellä sitten yhtään mitään?! :/ Vai oliko lääkärin mielestä niin mitätön sekin asia, että mitä turhaan mainitsemaan?! :(
No kyllä oli ilo lähteä koko porukalla kotiin :) Apteekin kautta hakemassa kassillinen itsehoitolääkkeitä vielä, mutta pääasia että nyt päästiin kotiin :) Jospa se tästä pikku hiljaa helpottaisi :)
Mutta olipa vaan mukava syntymäpäivä viettää päivystyksessä :/
Viimeyö menikin melkein mukavasti, vain yhdet oksennukset sai yöllä siivota :)
Nyt lauantaita odotellessa ja toivottavasti neiti on sitten jo kunnossa, niin päästään juhlimaan synttäreitä kunnolla sukulaisten kanssa :)
Nyt se paskiainen tuli meillekkin! :(
Ei millään tapaan tervetullut, mutta tuli silti, ja aivan kutsumatta! Maanantai-tiistai välisen yönä oli Mömmelin "kaverina", mutta onneksi poistui sitten.
No tiistain Ukkonen kärvisteli pahan olon kanssa töissä, mutta säästyi sentään posliinin halaamiselta.
Keskiviikko saatiin olla rauhassa kutsumattomilta vierailta, ja torstaina se paskiainen tuli takaisin, tällä kertaa Masan riesaksi.
Ja kun Masalle se ei tullut yksin, vaan otti kavereiksi yskän, nuhan ja kuumeenkin vielä :)
No minkäs teet.. vaihdat tietenkin vaatteita ja lakanoita ja kaikkea mitä nyt vaan vaihtaa voi kun ystävämme yrjö kuorruttaa sekä äitiä että tytärtä.
No sehän ei tällä arvovaltaiselle vieraalle riittänyt, vaan kaveri kuume päätti nostaa päätään sitten oikein urakalla, ja suppoa sai laittaa ihan niin paljon ja usein kun vaan pakkausseloste antoi myöten :(
Kolmatta päivää kun kuume nyt kestänyt, eikä se ystävämme yrjökään vielä ole poistunut, enää ei ole lääkkeistäkään ollut apua, vaan sitkeästi inha kuume oli ja pysyi neljänkympin tietämillä, niin oli hyvä soittaa tohtorille ja lähteä tarkistuskierrokselle.
Ja kun tämä mammakin nyt sitten kuitenkin päätti ottaa herra yrjön itselleenkin kylään, onneksi vain kerran viime yönä, samalla kun Masa meidän sänkyä kuorrutti omalla vieraallaan, niin jäi kotiin koiran kanssa (pitäähän jonkun senkin lenkitys hoitaa, ei ole hauva-vauvalla kiva yksin olla myöskään). Niin nyt täällä on sydän syrjällään itketty pienen puolesta, kun niin pahalta tuntuu :(
Ja mitä ne siellä lääkärissä tiesi (Peijaksessa).. No se ettei ne hoida noin pieniä potilaita, vaan sai Ukkonen lähteä metsästämään Jorvia.
Tulehdusarvot kun oli kovasti koholla, niin pitäähän prinsessan hoitoa ja lääkitystä saada.
Kovasti odotellaan puhelua Ukkoselta, että mikä siellä on tilanne, ja koska saa tulla kotiin.
Onneksi nämä vieraat on pysyneet aika hyvin meiltä poissa, ja ei kyllä tämän jälkeen tarvitse taas hetkeen tulla.
Taidan laittaa postiluukkuun "Ei mainoksia"-kyltin viereen "Eikä yrjöä". Jos tajuisi pysyä poissa :)
.JPG)
