Hääpäivä!!! 29.6.2013

Perjantaina tulivat kaasot ja toisen vaimo meille seuraksi. Eihän nyt morsianta saanut jättää yksin viimeiseksi illaksi apinalauman kanssa :D

Ukkonen häädettiin pois, kun ei tietenkään morsianta saa ennen häitä nähdä, sen verran vanhanaikaisia/taikauskoisia tai jotain pitää olla :)

Ja illalla sitten kaasojen kanssa testailtiin vielä puvut ja korut, mitkä saapui kuin saapuikin ajoissa, vaikka oli jo melkein varma että koruostoksille joudutaan. No "ykköskoru" olikin aivan täydellinen, ja hyvä niin, niin sai Mömmeli sitten sen toisen laittaa.

Jo silloin tuli olo että en halua ottaa mekkoa enää pois, mutta ei sitä nyt sitten kuitenkaan mekko päällä viitsinyt nukkua, saati aamulla lähteä liikenteeseen.

Meidän ahkera "hoviompelija" vielä viimeisteli Masan mekon oikein käsin ompelemalla ja ai että siitä mekosta tuli upea! :) Kyllä on ihanalla kaasolla ihana vaimo :)

Tyttöjen iltaakun vietettiin, niin tottahan toki piti pizzat tilata, ja ihan kuin pizzakuski jotain olisi aavistanut, kun tyrkkäsi vielä ilmaisen limun mukaan :)

Seuraavana yönä tuli nukuttua suunnilleen 2½ tuntia, mutta siitä huolimatta pirteänä heräsin aamulla puoli 6 :)

Ihmetytti hieman, kun ei edelleenkään jännittänyt, ei sitten yhtään. Olinkin aivan varma, että se kaikki puuttuva jännitys iskee, kun kirkon ovista stutaan sisään kun musiikki alkaa ja sitten ei enää jalat kanna ja isäpappa saa kantaa minut sulhaselle :D (No siellähän se iskikin, mutta ei sentään ihan niin pahasti :D )

Kello kahdeksan oli aika meikkaajalle Korsossa, ja hieman jännitti, kun näki sen pikkutytön, jolla ei ollut vielä tissitkään kasvaneet, että minkähän pellemeikin se saa aikaiseksi! 
Mutta onneksi oli kaaso pelastamassa tilanteen ja minä olin hiljaa ja kaaso piti huolen että nätti tulee :)

Itsehän näin meikin vasta kun se oli valmis, ja vähän ehkä pelästytti, kun sen verran vahva meikki ja muuten omissa rytkyissä tukka päätä pitkin valuen.
Mutta hyvä meikki tuli, ei pandanaamiota, vaikka välillä kuulema vähän siltä näytti :D
Kiltti tyttö vielä kiinnitti tekoripset, mitkä "tukkataikuri" kehoitti hankkimaan.

Meikki oli edullinen (56€), kun en varsinaista häämeikkiä ottanut, mutta huulipuna, mikä totta kai piti ostaa, kun sen sata kertaa ainakin sai sitä illan aikana lisäillä oli aivan törkeän hintainen! Siis 39€ hiton huulipuna! Ryöstömeininkiä, mutta ei haittaa, hyvä syy oli ostaa :)

                              

Toinen rakas kaaso jäi meille lapsia hoitamaan ja huolehtimaan että Mömmökään ei ihan vallan intoudu meikkaamisessa liioittelemaan :) 

Siitä sitten kipaistiin hakemaan kukat, ja kimppu ei kyllä ollut ihan sitä mitä olin odottanut, mutta loppujen lopuksi sekin oli täydellinen :) 

Seuraavaksi matka jatkui Pähkinärinteeseen tukkataikurin" käsittelyyn. Vihdoin viimein!  Olinhan sitä jo odottanut keskiviikosta asti kuin kuuta nousevaa, että saan nähdä mahtavan kampauksen 



Olipas meidän kampaajamestarimme keksinyt vielä töihin ajaessaan pienen lisän kampaukseen, punainen lisäke korostamaan kampausta. Ja se kuullosti hyvältä, olinhan antanut vapaat kädet muutenkin tukan suhteen :)

Siitä se pikkuhiljaa alkoi muotoutumaan ja sen kunniaksi kaason kanssa korkattiin pullot skumppaa (pienet vain :D )

Eikä vieläkään jännittänyt!! Tukan laittoon meni n. 2½ tuntia ja hieman meinasi jännittää, tuleeko kiire, mutta hyvin kerettiin, eikä morsian myöhästynyt omista häistään :) (Sulhasen onni ettei tarvinnut alttarilla yhtään pidempään odotella :D )

Vihdoin viimein päästiin lähtemään kohti Kallion kirkkoa, jossa vihkiminen tapahtuu.

Jotenkin ei yllättänyt, kun edellinen vihkiminen ei ollut vielä edes alkanut, kun kirkolle saavuttiin, joten ei ollut meilläkään asiaa morsiammen huoneeseen, mutta onneksi kiltti vahtimestari vai mikä mies olikaan, päästi meidät toiseen paikkaan vaatteita vaihtamaan, muuten oltaisiin kyllä myöhästytty ja pahasti.
Mainittakoon tässäkin vaiheessa että ei jännittänyt :)

Mutta ai että kun oli meikit, tukka ja pukukin päällä, niin IKINÄ en itseäni niin kauniiksi ole tuntenut! :)

Siirryimme vihdoin viimein morsiammen huoneeseen isäpappaa odottamaan ja taisi sekin yllättyä kun huoneeseen saapui :) Ilmeestä päätellen oli positiivisesti yllättynyt, ja hyvä niin, etten vain omissa silmissäni näyttänyt kauniilta :D

Siinä vaiheessa alkoi hieman jännittämään kun käveltiin ruusuportista alas portaita ja kaasot lähtivät kävelemään :)

Felix Mendelssohnin häämarssi kun alkoi soimaan, niin sitten se oli menoa! Ei meinannut henki kulkea ja jalat kantaa, kun lähdettiin kohti alttaria! Ja kyllähän siinä menasi hieman kyynelkin vierähtää, mutta olin reipas ja hillitsin itseni :) Ymmärrän nyt miksi morsiammella on se saattaja :D

Hieman tilannetta helpotti, että tiistaina oltiin käyty harjoittelemassa ja tiesi miten homma kulkee.

Yksi pieni jännityksen aihe oli polvistuminen alttarille, mutta onneksi tuli sekin edellisenä iltana kotona testattua, että hyvin onnistuu :)

Vihkiminen meni hienosti, vaikka hetken tuntui kuin taju lähtisi..naamaa kuumotti ja henki salpaantui, oli se vaan niin uskomattoman hieno tunne seistä siellä edessä elämäni suurimman rakkauden, herra Ukkosen kanssa <3 

Rääväsuu-kaasoni luki pätkän raamattua ja siinä vaiheessa taas meinasi hieman kyynel vierähtää, mutta edelleenkin pystyin hillitsemään :)

Pappi oli upea, tilaisuus vielä upeampi ja hääpari kaikista upein! :)

                                      Koko kauneuden kruunasi upea timanttisormus <3

                                                       Ja niin he saivat toisensa <3

                                                       <3 Herra ja rouva Hägglund <3

Siitä matka jatkui ruusunterälehtisateessa upealla isäpapan hommaamalla vanhalla jenkillä kohti juhlapaikkaa, toki hieman mutkan kautta kun kaupungilla käytiin hieman pyörimässä.

Vieraat, tai suurin osa olivat jo saapuneet paikalle kun tulimme ja alkujuomat kilisteltiin ja pikkuhiljaa siirryttiin pöytiin ruokaa odottamaan.

Ruoka oli loistavaa, ohjelmaa oli jos jonkin moista, mm. morsiammen ryöstö (pääsi morsian Pub Pääskyyn kaljalle :D )

Ukkonen sain tehtäväkseen täyttää listan sanoilla jotka kuvaavat minua. Ja ihanan listan olikin tehnyt :)

Ehkä kaikista hauskin ja yllättävin ohjelma oli, kun  bestman ilmoitti, että kaikki miehet joilla on jotain morsiammelle kuuluvaa, voivat nyt palauttaa ne, ja niin alkoi joka pöydästä nuoria miehiä nousemaan ja aikamoinen avainnippu siihen eteeni kertyikin, 10 kpl kaiken kaikkiaan, kun miehet tulivat kiittämään ja mutaa :D Siinä oli herra Ukkonenkin ihmeissään :D

Puheet olivat aivan ihania,vaikka morsiammen isä, joka ensimmäisen puheen joutui pitämään, ei sen kumemmin puhetta pitänyt, mutta kaasot ja bestman sitäkin paremmat :)

     Myös hääkakku oli onnistunut valinta, ainakin hääparin mielestä :) Suklaa-chilikakku.

Ja niinkuin arvata saattoi, tottakai se oli morsian joka polkaisi ensimmäisenä, sulhanen kun ei koko hommasta oikein ollut tietoinen, ja ihmetteli että miksi pitää potkaista :D

Häävalssi, jota neljä kertaa harjoteltiin, sujui oikein hyvin, eikä edes tallottu toistemme varpaita..ainakaan pahasti :) Valssina toimi Kari Tapion Viimeinen valssi.

(häävalssi olikin asia, josta moneen kertaa väännettiin ennen häitä, kun ei tämä morsian osannut päättää ja aina mieli vaihtuii ja herra Ukkonen hermostui :D )

Ja vaikka vieraat ei mitään tanssijoita olekkaan, niin kyllä vaan sinne muitakin saatiin tanssimaan, ainakin ne pakolliset tanssit ja totta kai vähän muutenkin :)

Lastenvahti huolehti meidän pienestä frakki-miehestä, mutta kyllä mamma nyt sentään kerkesi hieman käydä moikkaamassa juhlinnan lomassa :)

Kaikki vieraat yhtä lukuunottamatta saapuivat paikalle ja pastori ei myöskään juhliin kerennyt, mutta tärkeimmät olivat juhlimassa meidän tärkeintä päivää <3 (lukuunottamatta lasten syntymiä)

Kaikki meni paremmin kuin hyvin, kun ei mietitä ammattitaidottomia tarjoilijoita jotka ei lapsille edes limua tarjonneet ruokajuomaksi :) Ja vieraatkin tuntuivat viihtyvän :)

Hääpuvusta pystyi seuraavana päivänä helposti päätellä että hauskaa oli, kun hieman punaviinitahroja tottakai illan aikana tuli :) (toivottavasti pesulassa saavat puhtaaksi)

Hotellille lähdettiin hieman ennen ravintolan sulkeutumista, ja hääyökin oli aivan ihana, vaikka tämä siivoustyranni (ei liity mitenkään hääyöhön) saikin aikaiseksi pienen riidan, totta kai, eihän sitä nyt edes hääyötä voi olla hieman tappelematta :D 

Kaason pakkaamat yöpalat jäi tietenkin ravintolaan, mutta olihan siellä onneksi pullo kuohuvaa odottamassa :) (josta puolet jäi juomatta)

Ihana ikimuistoinen päivä kaikin puolin, mutta aivan liian nopeasti ohi <3 :)

Seuraavan päivän kruunasi hotellin aamiainen, mikä kannettiin huoneeseen, ja Ukkosen huomenlahjaksi ostamat ihanat hopeiset korvikset :) Siitä oli hyvä lähteä keräämään taas perhe kasaan  Minttua lukuunottamatta, joka sai vielä yhden yön viettää kennel Hibykinissä <3 :)

Juhannus...

Tuli ja meni. Mutta ihana juhannus oli :)

Lähdettiin Ukkosen mökille koko perheen voimin ja mukaan tuli ihana kaasoni vaimoineen :)

Ja niinkuin jo vuosi sitten olin tämän juhannuksen "varannut" itselleni, niin vaikka perheen kanssa olinkin, hoiti Ukkonen lapset suurimmaksi osaksi ja sai tämä mamma ottaa rennosti, hyvin rennosti :)
Alexanderin ensimmäinen loma ja kyllä pikku-ukko nautti kun oli jatkuvasti joku syli vastaanottamassa :)
Isommat pennut nautti hienosta altaasta, minkä Ukkonen oli vaivalla käynyt hakemassa, ja vielä täyttänytkin :)

                                                    Jopa rannalle päästiin kerran :)

Hieman meinasi lauantaiaamu masentaa, kun vettä tuli, mutta loppui sekin onneksi.

Hyvää ruokaa ja vielä parempaa seuraa, voiko sitä muuta toivoa :)

Edellisenä maanantaina päätettiin poiketa Korkeasaareen, ihan sama vaikka vesisadetta olikin luvattu melkein koko päiväksi. Kesä kuivaa minkä kastelee, ja kyllähän se vähän kastelikin :)
Jos sitäkin olisi taas siirtänyt, niin todennäköisesti tänä vuonna ei sinne enää olisi "keretty".
Kiva reissu ja Masakin nautti.. niin ja kyllähän se Mömmökin tykkäsi :)
Alexanderhan ei mitään mistään vielä tajunnut :)
Mutta kyllä se taas nähtiin, että sää kuin sää niin ei siellä niitä eläimiä nää. Paitsi pari leijonaa sattui kerrankin olemaan näkyvillä :)
Kaikesta huolimatta oli oikein mukavaa :)

Polttarit 14.6.2013

Tulihan nekin sitten vietettyä :)
Ja aivan mahtavat olivatkin akat järjestäneet! :)
Perjantaina 14.6 pähkäilin kotona, että mitähän hittoa sitä keksisi, kun meinasi tylsyys iskeä :)

No olin juurikin miettinyt, että lähdenpä käymään Korsossa postissa paketin hakemassa, kun kuvittelin että tilaamani korut oli saapuneet. (totuus paketista paljastui seuraavana päivänä, kun sen paketin hain, ja eihän siellä mitään koruja ollut vaan kakkukupu..kiva sekin mutta tässä vaiheessa niille koruille olisi kyllä enemmän käyttöä)

En sitten mihinkään kerennyt lähtemään, vaan ovikello soi, ja siellä oli toinen kaaso vaimoineen ja hienon laulun keksineenä..varmasti koko rappu luuli kun naiset lauloivat, "Siis ryyppäämään ryypäämään..." 

                              Kuvan pilli sojotti kaljatölkistä kun naiset seisoivat rapussa :D

Mukaan tarvitsi ottaa vain vehnäjauhoja :)

Ukkonen jäi lasten kanssa siis kotiin, ja Mömmökään kun ei kotona ollut, niin ihan yksin kahden pienen kanssa jäi, mutta ei se pelottanut pätkääkään, kun ei parempaa hoitajaa meidän vauvoilla voi ollakkaan <3 :)

Ja sehän tarkoitti vai sitä että nyt mennään sitten ryyppäämään :D Kyllä osasivat yllättää, kun en TODELLAKAAN osannut tuolle päivälle omiani odottaa, kun tiesin että Ukkonen on lähdössä  seuraavana aamuna omia polttareitaan juhlimaan :)

Siitä sitten suunnattiin kaason vaimon vanhemmille hetkeksi istuskelemaan ja ruokaa laittamaan, kunnes koitti aika lähteä varsinaiseen juhlapaikkaan.

Olivat vuokranneet saunatilan uima-altaineen kaikkineen Kannelmäestä ja niin pääsivät juhlat todenteolla käyntiin.

Tehtäviä tälle "hirviömorsiammelle" oli kehitetty jos jonkin moista, sain huudella pihalla exien nimiä ja siihen perään tottakai ilmoitettiin sitten tämän tulevan herran nimi, ettei kenellekkään jäänyt epäselväksi, että kenen kanssa sitä alttarille astellaan :) Pihalla juostiin ympäri parkkipaikkaa ja puita ja ääni käheäne karjuin menemään :) 

Tulihan sitten käyttöä niille vehnäjauhoilekkin.. jotain taikaahaan siinäkin tehtiin, kun rkottiin päähän kananmunia ja sekoitettiin siihen jauhoja..taikaa olisi tarvinnut myös niiden pois pesemiseen :D 

Ohjelmaan oli siis vaikka mitä, mutta kun oli myös sitä olutta, niin kaikkeahan ei yksinkertaisesti voi muistaa :)

Ruoka oli myös hyvää ja tunnelma AIVAN loistava!

Saunomisen jälkeen sain pukea päälleni kauniin mekon ja kissanaamion 

ja kipaista huoltoasemalle tikkareita ostamaan..pitäähän ne kaljarahat jollain keinolla tienata, ja mikäs sen parempi kun herkullisia tikareita myymällä :D

Mukana oli myös vihko mihin sain kerätä ihmisiltä neuvoja hyvään avioliittoon.. ja kyllä niitä "hyviä" neuvoja tulikin jonkun verran.
Myyntitykin työ sen sijaan ei sujunut ihan niin hyvin kuin olisi voinut, mutta kyllä se kauppakin kuitenkin jotenkin sujui :) Yksi maksoi jopa 5€! :D
Ilta jatkui siis Iltakoulussa..ainakin :)

Mutta yllätys, (mikä ei ollut mikään yllätys), niin kyllähän se vauvahätä iski jossain vaiheessa yöllä, varmaan yhden/kahden välillä, ja siinä vaiheessa oli suunnattava taksilla pikapikaa kotiin.

Aivan ikimuistoinen ilta ja iso kiitos kuuluu kaasoille, jotka olivat halunneet järjestää jotain näin hienoa!!

Varmasti paljon tästä unohdin, mutta pääasia että kivaa oli :)

Hienosti oli Ukkonenkin pärjännyt, vaikka pikkumies olikin ollut hieman hankala :)

Hurjaa kun aika menee niin hirveetä vauhtia! Pieni mies on tänään jo kolme viikkoa vanha! :)
Jotenkin tuntuu, että vasta syntyi, mutta silti olo on kuin Alexander olis ollut aina meillä ja synnytyksestäkin jo ihan ikuisuus! :)
Hitto että voisin ottaa synnytyksen uudestaan jo!! Ah niitä ihania supistuksia kyllä kaipaan kuin kuuta nousevaa!! :)

Ei näytä vauva enää vauvalle, vaan ihan oikealle pienelle pojalle <3 :)

Ja kyllä on tämä nuori mies niin vaan valloittanut mamman ja papan ja kaikkien muidenkin sydämet <3 :) Pitää ottaa kaikki ilo irti tästä..eihän sitä tiedä tuleeko näitä enää :)

Viikko sitten käytiin neuvolassa ja hyvin poika kasvaa ilman korvikkeita.

2viikkoinen: 4185g 52cm.
       Ja tottakai piti myös pissata lattialle neuvolassa :) Ei sentään verhoille niinkuin siskonsa teki :D

Neuvolan jälkeen vietiin sitten auto huoltoon, ilmastointi kun ei toimi. No päivä vierähti sitten siellä täällä pyöriessä ja Hoplopissa käydessä kun sitä autoa odoteltiin. 

Ja kyllähän se oli jo jollain tapaa tiedossa, mitä "pientä vikaa" siinä on, mutta että viissataa siitä että etsivät vian?! :/ Ja sitten vielä tonni pitäis maksaa että korjaavatkin sen!! Kyllä on ryöstöä!! :/
Ei ole halpaa auton pitäminen, mutta ei se olis kivaa olla ilmankaan.

Niin kovasti kun odotinkin sitä että "Kun kesä tulee ja vauva syntyy, niin sitten minä lähden tekemään pitkiä vaunulenkkejä ja kuluttamaan kaikki tulleet kilot!"
No niin vissiin! Eihän tämä laiska-akka ole mihinkään päässyt, hyvä kun tuohon pihalle että pääsee Masa vähän keinumaan. Ei olla kävelty Korsoon, ei Saviolle, ei itseasiassa mihinkään.
Ja se ärsyttää, ja siltikään en sille mitään ole tehnyt :( Ja nimenomaan kun laiska akka olen :/ 

Mahtui sentään hääpuku päälle kun viime viikonloppuna testattiin. (Ukkonen oli ystävän häissä, niin sain rauhassa kotona testailla)
Kengät oli kuin luodut siihen mekkoon ja nyt kuumeisesti odotan koska posti tuo korut mitkä toivottavasti sopivat myös :)

Mutta pääsin sentään jo kerran käymään solariumissa! Elämäni ensimmäinen kerta ja enhän minä tollo osannut käyttää edes sitä korttilaitetta ja rahalla jouduin maksamaan.
Mutta ei se tiskin takana ollut blondi ollut yhtään sen viisaampi, kun kysyin että mites homma toimiin, niin meinasi muijalla sormi mennä suuhun, ja kertoi vain että siellä on sellainen varaus"kirja". Siinä oli siis sen akan ohje solariumin käyttöön!!
No osasin sentään nimeni siihen vihkoseen rustata, ja sainpa solariuminkin toimimaan ihan ilman apuja! :)
Tästä se lähtee ja solariumissa toivottavasti ei tämä "aurinkorutto" ainakaan pahene :D

Arki alkoi :)

Niin se vaan on arki pyörähtänyt käyntiin :) Ja oikein hyvin onkin alkanut :) Pieni prinssi on kuin enkeli <3 Ei turhia kitise, suurimmaksi osaksi toistaiseksi nukkuu ja kasvaa ihan hurjaa vauhtia :)

Tuntuu että synnytyksestä on jo ikuisuus, vaikka ei edes vielä viikkoa olekkaan :) Mutta tuntuu että prinssi Alexander olisi ollut meillä aina :)

Maanantaina tajusin, että vaikka itsellä maitoa riittää hyvin, niin on korkea aika testata pulloa, minä kun en julkisella paikalla imetä..en todellakaan.. ja pieni herra joi kuin vanha tekijä sen 40ml mitä tarjosin :) Kyllä tuli hyvä mieli kun voi huoletta lähteä ulos :)
Maanantaina irtosi myös napatynkä, hirmu äkkiä siis, mutta hyvä niin :)

Maanantaina oli siis myös ensimmäinen ulkoilu, ja ai että tämä mamma rakastui vaunuihin taas uudestaan! :) Ne on kuin unelmat työntää, kevyemmät kuin Masan vaunut. Niillä on ilo painella kiloja karistamaan :) Joita siis onkin vielä jäljellä sen 7kg :/ Mutta ei stressiä niistä, onhan tässä häihin aikaa vielä yli 4 viikkoa :)

Kun vaan tämän järjettömän mässäilyn pystyisi lopettamaan, niin olisi toivoa kiloistakin päästä :)
Sunnuntaina tuli paha mieli, kun mittasin mahanympäryksen, yhtään sisäänvetämättä se oli vieläkin 99cm :(
Siitä huolimattakin oli eilen pakko leipoa sitruunamuffinsseja, kun kerta näin olin päättänyt.

Kaasot ja isomummi pöyrähtivät myös sunnutaina kylässä pikku-prinssiä katsomassa ja Masan häämekkoa sovittamassa.

Kaikki on vaan alkanut niin hienosti, etten jotenkin olisi uskonut.. Mutta varmasti aivan normaaleja fiiliksiä, kun mammalle tulee heti paha mieli, jos Masa hetken yksin leikkii, että "Voi ei! Aina se joutuu yksin leikkimään! :(" Vaikka näin ei olekkaan, mutta Alexanderin myötä tuli olo, että Masa ei saa huomiota enää ollenkaan, vaikka todellisuudessa saa huomiota enemmän kuin koskaan :)
Kai tämäkin helpottaa tästä :) Ei se nimittäin Masaa näytä haittaavan, hyvin se on tähänkin asti välillä yksin tykännyt leikkiä :) Se on vaan mamman ja papan, (herra Ukkosen) päässä tämä "ongelma" :)

Ukon napatynkäkin irtosi jo 27.5, eli hirmu äkkiä :)

Eilen kävi neuvolan täti kotona, ja toi meille pampersin laatikon, mitä ei tällä kertaa saanutkaan laitokselta :)
Punnitsi pienen miehen ja ihan hämmästin, kun neljässä päivässä painoa tullut huimat 295g! :) Normi painonnousu kuulemma tämän ikäisillä on 100-150g/viikko :) Että kyllä on meidän herralla kiire kasvaa isoksi, ettei tuli isosiskolta turpaan :D
Ensimmäinen kerta kun ei ole tarvinnut lisämaitoa antaa edes laitoksella, niin on mammakin enemmän kuin tyytyväinen :)
Mammalla muutenkin energiaa ollut vaikka muille jakaa ja loistava fiilis siitä, ei haittaa vaikka Ukkonen vielä tämän viikon onkin töissä :) Mutta on se ihanaa että kohta herrakin on kotona ja saa seurata pienen poikansa kasvua ensimmäiset viikot <3 :) Ja saa Masakin entistä enemmän huomiota :)

Niin hienosti on Masakin ottanut Alexaderin tulon :) Tarjoaa tärkeintään, kisua, kun vauva itkee ja pulloa koittaa antaa <3 :) Osaa myös niin nätisti silittää, paitsi silloin kun joku menee lähellä "neuvomaan" niin "joutuu" läppäsemään vauvaa äkkiä, mutta ei kovaa kuitenkaan :D

Mutta kyllä elämä on ihanaa kahden pienen ja yhden vähän isomman lapsen kanssa <3

Pakko myöntää, mutta mahakuume on jo iskenyt :D Ehkä johtuu tästä jättiröllykästä, mikä "roikkuu" tässä vauvamahan kohdalla :) Siltikään ei ihan heti lisää lapsia, vaan nämä riittää oikein hyvin nyt :)

VIHDOIN! :)

Viime keskiviikkkona oli aamulla jo vähän olo, että jokohan ? :)
Supistukset oli hieman erilaisempia kuin aikaisemmin, jotenkin napakampia, mutta silti kivuttomia. Niitä tuli koko aamupäivän säännöllisen epäsäännöllisesti puolentunnin-tunnin välein aina iltapäivään saakka.

No en sen kummemmin kuitenkaan noteerannut supistuksia, vaan päätin leipoa pikkuleipiä. Olin ottanut voit ja munat lämpeämään ja vielä siinä vaiheessa kun alkoi tulemaan hieman kivuliaita supistuksia, olin vakaasti sitä mieltä että pikkuleivät leivotaan :)

Siinä samalla pakkailin tavaroita Masalle ja puuttuvat sairaalakassiin myös.

Puoli kolmen aikaan soitin Ukkoselle ja ilmoitin, että parempi jättää tältä päivältä väliin veneen hakeminen, kun hänen piti semmoinen Porvoosta hakea.

Sanoin Ukkoselle, ettei mitään kiirettä, mutta siltikin aika pian se sieltä kotiin tuli :) Ja hyvä niin :)
Sen verran tiheään niitä supistuksia tuli jo :)

Soitin Kättärillekkin ja varmistin, että sinne päästään, ettei ole sulkuja tai muuta :)

No pikkuleivät jäi sittenkin tekemättä, ja lähdettiin sitten ajelemaan kohti anoppilaa lapsia hoitoon viemään, kun olo alkoi olla aika tukala, supistuksia tuli 4-5min välein.

Ja olipas kyllä aika epämiellyttävää istua autossa ja sanoinkin Ukkoselle että pitäisi olla kattoluukku, että pääsee seisomaan :)

Parhaaseen ruuhka-aikaan vielä kun liikenteessä, niin taisi olla Ukkonenkin hieman hermostunut :)

Mutta hyvin päästiin perille ja anopilta soitin uudestaa Kättärille ja sieltä toivottivat tervetulleeksi :)
Hieman alkoi tätäkin mammaa hermostuttamaan, kun taas seistiin ruuhkassa ja mikään ei edennyt mihinkään, mutta onneksi sen verran järki juoksi, että keksinpä kiertoreitin, mistä pääsi hieman nopeammin :)
Kättärillä yllättäen oli parkkipaikallakin tilaa, niin ei enää sitä tarvinnut metsästää :)
Perillä olimme n. klo 17.30.
Pääsimme suoraan synnytyssaliin ja käyrille.

Kätilö teki sisätutkimuksen ja olin hyvinkin iloinen, kun ilmoitti että 4cm auki, ei siis turhia supistuksia ollenkaan :)
Näitä supistuksia oltiinkin odotettu monta kuukautta, niin kyllä vaan nautin niistä vaikka kipeää tekikin :)
Oli Ukkonen hakenut itselleen eväitä, kolmioleipiä, mitkä minä aika pitkälti söin :) Minun prinssi uljas kun itse on mieluummin ilman <3 :)

Nopeasti ne supistukset siitä vielä voimistuivat ja ensimmäisen epiduraalin sain klo 19.00, jonka jälkeen puhkaistiin kalvot. Siinä vaiheessa olin jo 7cm auki. 
Ja johan helpotti, vaikka vaikutus oli taas toispuoleinen, oikealla tuntui supistukset edelleen, mutta ei liian kipeästi kuitenkaan :) Semmoinen sopiva kipu :D
Ainoa "riesa" mikä siitä tuli, oli aivan järjetön kutina koko kroppaan, mutta se oli kuitenkin huomattavasti mukavampi, kuin ne supistukset, jotka tuntuivat siltä kuin tylsällä sahalla leikattaisiin jalkoja irti nivusten kohdalta :)

Siinä sitten aikamme kuluksi syötiin suklaata ja juotiin pillimehuja ja nautin kivuttomuudesta. Vaikutus ei kestänyt paljon tuntia pidempään ja klo 21.00 sain uuden annoksen puudutetta. Taas oli hyvä olla :)
Mutta tässä välissä ei ollut tapahtunut mitään edistystä :( edelleen 7cm :( Hieman olin pettynyt, mutta tyytyväinen kuitenkin kun kipuja ei ollut.

Siinä sitten taas odoteltiin ja jossain välissä oli kätilöiden vuoron vaihto ja tuli myös harjoittelija, joka olikin meidän seurana melkein koko ajan :) Todella mukavia kätilöjä tällä kertaa :)
Klo 22.30 tehtiin taas tutkimus, ja olin aivan varma, ettei edelleenkään mitään edistystä ole tapahtunut, ja sanoin kätilölle että "Elä vaan sano että 7cm!" Harjoittelijakin tutki, ja sitten kätilö sanoi hymyillen "8cm", niin tokaisin että "Huijaat sentillä." 
No aivan sama huijasiko vai ei, niin olin tyytyväinen, että edistystä tapahtuu taas :)

Sitten kokeilinkin välissä taas ilokaasua, kun ei sitä epiduuraalia kuulemma koko ajan voi antaa :)
Nyt ei kaasusta tuntunut olevan oikein mitään hyötyä :( Kivut oli koko ajan vaan kamalat ja harjoittelija lisäilikin annosta vähän väliä, kunnes se oli taas täysillä, ja kuin napista painaen tulivat taas ne kamalat peliäänet kehiin ja kuulin omiani, niin että itkuhan siinä tuli kun paniikki iski.
Ukkonen kertoi harjoittelijalle, että viimeksikin kävi niin, että aloin ääniä kuulemaan. Siinä vaiheessa laitettiin sitten ilokaasut pois.

Klo 23.30 sain vielä viimeisen epiduraalin.
Sitä ennen kätilö kysyi, onko ponnistamisen tarvetta.. no oli kyllä mutta en kertonut, kun halusin saada lääkettä ja ajattelin että kyllä tässä nyt hetken pystyy pidättämään :) Sen verran kamalat kivut oli, etten halunnut ilman pientä helpotusta puskea pentua pihalle :)

Sen jälkeen odoteltiin hetki ja 00.05 alettiin ponnistamaan. Taas kerran tuntui, että ei se sieltä tule, ja olinkin sanonut kätilölle, että "Nyt sieltä tulee kyllä jotain ihan muuta kuin vauva!" Niin kätilö oli sanonut vaan että "anna tulla vaan :)" En tiedä tuliko, mutta siltä se taas kerran tuntui :D
Vihdoin 12min ponnistamisen jälkeen poika oli pihalla, napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä, ja niin ne kivut vaan heti helpotti :) Voi että mikä fiilis kun näki sen pienen täydellisen pojan siinä <3
Siinä sitten ihailtiin meidän uusinta luomusta ja hetki nukuttiinkin, ennen kuin mentiin pesulle ja vauva mitattiin ja punnittiin :)

                      <3 Prinssi Alexander 23.5.2013 klo 00.17  3718g  50 cm <3

Saatiin hieman yöpalaa ennen kuin osastolle siirryttiin ja saatiin onneksi perhehuonekkin vielä, niin sai Ukkonenkin jäädä meidän kanssa nukkumaan :)
Tosin minähän en pahasti nukkunut, kun pienet torkut salissa piristi ja ihailin vaan vauvaa ja odottelin aamupalaa :)

Seuraava päivä meni pientä ihmettämme ihmetellessä ja Ukkosen perhe ja minun isä kävivät poikaa katsomassa ja totta kai siis isot siskot myös tulivat, ja lähtivät illalla Ukkosen kanssa kotiin :)

Siinä vaiheessa tälle mammalle tuli itku kun jouduttiin siirtymään perhehuoneesta vielä pois, kun kerta Ukkonen ei voinut jäädä :(
Mutta yö meni kuitenkin suhteellisen hyvin, lukuunottamatta minun sänkyä, joka piti niin järkyttävää meteliä, ettei kylkeä viitsinyt kääntää herättämättä koko sairaalaa :/

Seuraavana päivänä päästiinkin jo lastenlääkärille, kun pikkuherralla oli sokeriarvot kolme kertaa peräkkäin hyvät, niin vain lastenlääkärin päätös kotiutumisesta puuttui. Jotenkin niin varma olin ettei vielä päästä, mutta oli niin mukava lääkäri, että sanoi vaan että kunhan puolenpäivän jälkeen vasta lähdetään, kun pikkumiehellä ikää sen 1½ vuorokautta, niin saadaan lähteä :)
Kyllä tuli niin järjettömän hyvä mieli :)
Ukkonen tuli meidät hakemaan Matildan kanssa. Ainoa mikä jäi saamatta hoidettua, oli kuulokoe, kun ihme laite millä mittaavat, niin ei vaan lukuisista yrityksistä huolimatta antanut tulosta, joten se koe mennään ottamaan 4.6.
Mutta pääasia että kotiin päästiin :)

Taas kerran sain aivan mahtavan ateria kun kotiin päästiin! :) Rakas ukkonen kokkasi minulle herkkuruokaa ja sain lasillisen punaviiniä, mitä niin olen kaivannut :D

Tartarpihvi, caprista, aurinkokuivattua tomaattia, valkosipulia marinaadissa, ja pikkukurkkuja :P

Kyllä tämän mamman kelpaa näin hyvän miehen kanssa <3 :)

Oli synnytys taas kaikin puolin loistava kokemus, ja ehkä vielä joskus kerran sen voisin kokea? :) Saa nähdä.. :D

40+3

Se tuli ja meni, se eräpäivä siis, mutta ei haittaa, kyllähän se tiedettiin :)
Nyt vaan odotellaan että paljonko mennään yli. 

Melkein päivittäin joku soittaa ja kyselee että "Joko?"
No kyllähän sitä sitten ilmotetaan että " Jo!" kun se aika koittaa, tuntuu vaan että eivät oikein ymmärrä, että kyllähän siitä sitten kerrotaan :) No on se kiva että ollaan kiinnostuneita :)

Pakko kai se on myöntää, että kyllä sitä odottaa että öisin heräisi niihin ihaniin supistuksiin ja että pikkuhiljaa tulisi se lähtö.
Mutta kun ei niin ei.
Ihan mukavasti tulee jo napakoita, mutta kivuttomia supistuksia päivisin, mutta eipä niistävissiin mitään hyötyä ole, mistä sitä tietää. Silti jotenkin semmoinen olo, että kyllä se varmaan itsekseen tulee :) Tämän suhteen jaksaa olla optimistinen, ja saa "pettyä" sitten kun joutuukin taas käynnistykseen :)
Samapa tuo loppujen lopuksi, kunhan ulos tulee :)

Eilen, normaalista maanantaista poiketen, sain jotain aikaiseksi. Yleensä kun maanantai menee maatessa.
Olin ahkera ja tein hyvää pinaattikeittoa ja leivoinpa sämpylöitäkin :) Ja kyllä sitä tuli muutakin tehtyä sekä Masan kanssa ulkoiltua :) Kostautui sitten hirveällä selkäsäryllä, mutta eipä tuokaan nyt niin häirinnyt, jotenkin niiin pirteä ja energinen olo ollut tässä viime aikoina, että ihan tuntuu hassulta :)

Mahassa aivan jatkuva möyrintä, ettei kyllä liikelaskentaa ole tarvinnut edes miettiä :) Ja hyvä niin :) Kiva kun tuntee että pikkumiehellä on kaikki hyvin ja tuntuu olevan vielä vähän tilaakin möyriä :)

                                                           Päivitystä tältä aamulta :)

Tänään bussikuskitkin lopettivat lakkoilunsa, ja nyt on semmoinen olo, että ei mitään tarvetta päästä mihinkään :) Se on vaan hyvä tietää että pääsee jos tulee tarvetta :)

No pihalle on tarvetta päästä, Masalla siis, mutta tällä mammalla olisi edelleen tarvetta ensin sille olkaimettomalle rätille, kun ahdistaa ne samperin rusketusrajat, kun ei niitä sitten saa millään piiloon :/
Ehkä kipaisen illalla Tarjoustaloon sillä aikaa kun auto on huollossa, siinä kun se kerta on ihan vieressä :)