Vastasyntynyt pieni tähtönen <3

<3 25.2.2012  klo 04.24 <3

3695g 51cm

                                                               
                                                                       Matilda 1kk
                                                                      5396g 56,6cm

                                                                       Matilda 2kk
                                                                       6515g 60cm

Matilda 3kk

 7415g 62cm

Matilda 4kk

n.8500g

(4kk lääkäri jäi lääkärin sairastumisen takia väliin)

Matilda 5kk

9225g 68,5cm

Matilda 6kk

9300g 70cm

Matilda 8kk

10430g 73cm

                            



  

                           
                           Laittelen tähän vähän kuvia Masasta ja sen omaisuudesta :)

Masan pingu-sänky :)

(joka oli käyttövalmiina jo kuukausia ennen vauvan syntymää:D)

Hoitopöytä löytyy samaa Safari-sarjaa, siitä vaan ei löytynyt nytten kuvia.

Masan oma huone :)

Isin itse maalaama :) Vaunuja kaksin kappalein, totta kai :D Prinsessakeinut ja kaikki meidän neidille <3

Ja pitäähän pienen neidin pienille leluille ja muulle tavaralle olla oma paikkansa :)

Brion puuhamatto on kova juttu :)

Kukkakirja on ihan ehdoton suosikki :)

Ja sitterissä on hyvä istua kun isi syöttää :)

Prinsessakeinu oli loisto ostos! Jos ei mikään muu neidille kelpaa, niin siinä on kuitenkin hyvä nukkua tasaisessa keinutuksessa ja ihme äänissä :)

Turvakaukalo olikin ehdottomasti oltava lehmäkuosinen, äiti kun on suuri lehmäfani :)

Siinä on ne pienen prinsessan tärkeimmät isoimmat jutut :)

en omaisuudesta :)

Viikonloppu

Ihanaa!! Viikonloppu! Ihan kun se mun päivistä jollain tapaa eroaisi :) Tosin Ukkonen on kotona, niin on jotain seuraa, muutakin kuin tuo pieni päivänsäde :)


Tänään pitäisi mennä Ukkosen veljen vaimon valmistujaisiin ja saa kuunnella sitä ah niin ihanaa ruotsin kieltä, mitä itse en ymmärrä (suomen-ruotsalaisia kun ovat). No se ei haittaa, kun on siihen jo tottunut tämän viimeisen kahden vuoden aikana :)
Kunpa itsekkin vielä joskus oppisi, edes ymmärtämään :)
Aikanaa koulussa kun sitä "opiskeltiin", niin kiinnostus oli kymppi, kun opettajana ruotsalainen ankka, jonka kiinnostus opettamiseen loppui oppilaiden osaamattomuuteen ja opetusta tapahtui vai jo ruotsia osaaville.


No ehkä vielä jonain päivänä minäkin opin :)


Huomenna olis sitten lähtö mökille kalastamaan, kun Ukkosella kamala kalakuume ollut jo pitkään, niin pitäähän sitä päästä helpottamaan :)  Toihan hänkin helpotuksen minun kamalaan vauvakuumeeseen :D
(Joka valitettavasti on jo uusiutunut, mutta nyt pitää vaan malttaa vielä hetki odottaa :D)


Saa mummelikin rauhassa hoidella Masaa kun me ollaan kaloja narraamassa :) Kaikille siis hyvä mieli, minullekkin, jos ei ihan kamalasti vettä vaan sada :)


Asiasta kukkaruukkuun..


On tainnut tuo meidän Masa alkaa pikkuhiljaa vierastamaan, kun kävi isovanhemmat (minun puolelta) eilen kylässä, niin johan vääntyi naama kun vaarin syliin joutui, melkeinpä tuli taas pakokauhumainen huuto, mutta vaan onneksi hetkellisesti :)


Taitaa äidillä olla aika ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä vähän ihmisten ilmoille, että näkee neiti muitakin ihmisiä. Esikoinen kun ei vierastanut ikinä ketään kun aina ja koko ajan oli uusia ihmisiä ympärillä.


Nyt vaan on tämä mamma sen verran paljon vanhempi ja laiskempi ja mukavuudenhaluisempi, ettei niin kiinnostaisi kotoa lähteä välttämättä yhtään mihinkään. (Nyt kohta 2 viikkoa kotona käymättä missään paitsi koiran kanssa lenkillä ja kerran anopilla)


Ehkä sitä tänään vois lähteä vähän vaunuilemaan, kun on niin nätti ilma ulkonakin, ehkä siis :)
Olisko tuumaustupakkatauon paikka?
 Katsotaan nyt ensin lentavät lääkärit (aamun kohokohta:D) ja mietitään sen jälkeen uudestaan :)


Voi kettu sentään! Mikähän tuota meidän kameraa TAAS kerran vaivaa, en siis osaa käyttää nähtävästi, kun uusia kuvia siinä on, mutta ei anna siirtää koneelle?! Ei väkisin! Enhän olis halunnutkaa!
Ollaan ilman ja odotetaan sitä "fiksumpaa" kotiin, jospa se sitten osais :)


No nyt taas maidon laittoon pikku hulkille :)

"Lomaa"

Ai että ihana istua näin aamutuimaan koneen ääreen kahvikupin kanssa, kun ei tarvitse Mimosaa olla kouluun herättelemässä. Matilda nukkuu ja Ukkonen on jo töissä :)
Saa syödä aamupuuron rauhassa ja selata aina niin mielenkiintoista facebookkia :D, lukea uutiset ja ehkä myös hieman pelailla :)
Ihana tauko joka aamuisessa hoputtamisesssa, "Onko reppu pakattu? Pue päälle, harjaa hiukset. Tee sitä tee tätä. Nyt pitää lähteä tai myöhästyt koulusta!".             Eli LOMAA!! :)


Ikävä sanoa että äidillä alkoi loma kun likka lähti mummolaan, mutta näin se menee :) Ja kyllä se loma alkoi Mimosallakin mukavasti, kun pääsi mummon hemmoteltavaksi :)


Vaikka pienenpi prinsessa on kotona, on tämä puolittain lomaa, siitä kun ei ole sillä tavalla huolta, kuin yhdeksän vuotiaasta.
Riittää kun antaa ruokaa, vaihtaa vaippaa ja seurailee valloittavia hymyjä ja naurun purskahduksia :) Ei sen parempaa ajanvietettä olekkaan, ei edes lomalla <3 :)


Totta kai odotan, että isompi neiti tulee kotiin, ei vielä, mutta reilu viikon päästä, niin pääsemme myös yhdessä viettämään lomaa ja toivon mukaan myös yhdessä mökkeilemään :) Tykkimäen reissusta puhumattakaan! Sitä varmaan odottaa äiti kaikista eniten :D


Nyt kuitenkin kahvia nassuun ja ah niin "ihana" paheeni, tupakka aamukahvin kanssa yksin rauhassa parvekkeella :) Vaikka ei aurinko paistakkaan :)


Palataan hieman eiliseen. Pakko kertoa.
Miten niin pieni asia kuin savuke, voikin saada ihmisen niin pois tolaltaan. Eilen aamulla jäi kahvin kanssa tupakat polttamatta kun ei ollut. Perjantaina vasta varaa ostaa. (muistakkaan koska olis ollut rahat näin tiukilla).
No päivä meni ihan hyvin kuitenkin ilman tupakkaa niin kauan kun olimme pikku Masan kanssa kahdestaan kotona. Aina välillä hirveä himo iski, mutta meni ohi myös.
Mutta kun Ukkonen tuli kotiin, tuli itku: "Pakko saada tupakkaa!" En itsekkään käsitä mikä siinä silloin niin pahasti kolahti.
(Pistän tuon omituisen itkukohtauksen hormooneiden piikkiin, vissiin jotain vaikutusta ehkäisypillereillä, kun tuntuu että kaikki itkettää. Telkkariakaan kun ei voi katsoa, kun olkoon iloinen tai surullinen kohtaus, niin aina meinaa itku tulla:D Ärsyttävää!!)
Ihana rakas Ukkoseni <3 meni sitten viimeisillä rahoilla ostamaan sitä tupakkaa :)
Tänään se jo naurattaa, mutta ei sillä hetkellä kyllä pätkääkään :)
Melkein 20 vuotta kun polttanut, niin kyllä se on niin pahasti pinttynyt elämän tapa :/ Huono semmonen, mutta tapa kuitenkin.


Typerys kun olen kun aloitin Masan syntymän jälkeen uudestaan, mutta sillonkin se oli "pakko", kun ei vaan muuta voinut ajatella. Pääasia kuitenkin oli, että raskausajan olin polttamatta.


Niin kauan kun se on jatkunut, niin siitä on tullut ikävä mutta hyvä tekosyy esim. töissäkin pitää taukoja. Jos en polta, niin kädet on toimettomat ja hirveä ahdistus iskee. Säännöllisin väliajoin kun sytyttää sen savukkeen, niin kädet tuntee itsensä hyödyllisiksi :D


Se siitä aiheesta :) Nyt lähden harrastamaan pahettani :) Ja nautiskelemaan "lomasta" :)

Minäkin päätin sitten alkaa kirjoittelemaan tänne.
Minäkin lähinnä itseäni varten.


Päivät kun kuluvat kotona, 25.2.2012 syntyneen pienen matilda neidin kanssa, niin aikaa on yllin kyllin kirjoitella ja hauskahan näitä on myöhemmin lueskella :)


Vähän ensin itsestäni ja perheestäni. Asun siis avoliitossa Matildan isän , kutsutaan häntä vaikka sitten nimellä herra Ukkonen, kanssa ja minulla on myös vanhempi tytär, Mimosa 9-v.


Asustelemme vantaalla kerrostalo neliössä ja haaveissa joskus vielä omakotitalo :)


Nyt äitiyslomalla ollessa päivät kuluvat pikkuneidin nukkuessa aika pitkälti tässä koneen ääressä, niin miksi en laittaisi ajatuksiani ylös :)
Hieman sekavaa taitaa tekstistä tulla, mutta kun en mikään kirjailijakaan ole :D

                                             Siinä meidän neiti neljän päivän ikäisenä.

                                                               Ja tässä n. 3kk.


Niin kamalan äkkiä menee tämä vauva-arki! En esikoisesta muistanutkaan kuinka nopeasti aika menee.. Tosin silloin olin itsekkin sen verran nuori, että aika taisi kulua vähän eri tavalla ja vauvan kanssa mentiin ja tultiin, kun nyt taas mielelläni vietän aikaa ihan vain kotona vauvani kanssa, katsoen kuinka tämä pieni ihme kasvaa <3

Yli seitsemän vuotta kun tätä lasta toivottiin ja yritettiinkin (tosin ei Ukkosen kanssa, vaan siinä oli kaksi pidempää suhdetta ennen tätä). Olin jo melkeinpä luopunut toivosta saada toista lasta ja Ukkonen oli myös tietoinen asiasta.


Kuitenkin, vasta puoli vuotta seurusteltuamme, joulukuussa 2010, huomasin olevani raskaana ja ai että sitä onnen tunnetta! <3 Se oli jotain aivan uskomatonta, kun en enää uskonut saavani lapsia.
Mutta ensimmäisessä ultrassa ei kaikki ollutkaan kohdallaan, vaan lääkäri kertoi sikiön olevan sykkeetön ja rv8+6, eli muutaman viikon olleen jo kuolleena.
Sillä hetkellä maailma tuntui romahtavan. Siitä seurasi kaiken näköisiä komplikaatioita, kun kohtu ei tyhjentynyt ja kaavintakin epäonnistui vissiin kun tuli kohtutulehdus ja uusi kaavinta ja sairaalassa jouduin makaamaan kamalien kipujen takia muutaman päivän.


No siitä emme lannistuneet vaikka koville otti, kuitenkin olin onnellinen siitä, että pystyin tulla raskaaksi. Ex-mieheni kun sanoi minulle, että vika on minussa eikä varmasti hänessä voi olla mitään vikaa. (hänellä tosin ei ole yhtään lasta). Kuitenkin sai minut jo uskomaan että ehkä se on niin.


No kuitenkin. Tapahtuneen keskenmenon jälkeen päätimme alkaa yrittämään uutta raskautta. Ostimme Donna testerin ja sitä seurailtiin ja toukokuussa raskaustesti näytti taas plussaa <3


Kuitenkaan silloin ei oikein uskaltanut nauttia raskaudesta, kun pelotti uusi keskenmeno. Maltoimme silti odottaan ensimmäiseen ultraan ilman varhaisultrassa käyntiä, ja kyllä tuli kyynel sekä äidillä että isällä, kun näki ne pienet sydämen sykkeet ja että meidän niin rakkaalla vauvalla oli kaikki hyvin <3

                                                        Siellä se rakas köllöttelee <3

   
                                                   
Sen jälkeen uskalsi jo sukulaisillekkin kertoa pikku hiljaa, ja totta kai myös tulevalle isolle siskolle :)

Raskausaika sujui kaikin puolin helposti ilman huonoja oloja tai muutakaan. (lukuunottamatta loppuraskauden järkyttävää närästystä ja levottomia jalkoja+kenkien jalkaan laittamista :D)
Vielä kun kävi niin hyvin, että kesäkuussa jouduin lomautetuksi, (mikä jatkui äitiyslomaan asti) niin sain nauttia täysillä odotuksesta ja keskittyä vain tulevaan pieneen ihmeeseen :)
Lokakuussa saimme myös hyvän uutisen, saimme isomman asunnon ja pääsimme muuttamaan hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää :)

                                                <3 Meidän pieni ihme 3695g 51cm <3


Kaikki meni siis paremmin kuin olisin koskaan voinut toivoa! :) Uusi mies, uusi vauva, uusi asunto! :)


Nyt siis vain nautitaan ja nautitaan ja nautitaan vielä vähän lisää :)


Kesä tuli vihdoin ja viimein, isompi neiti lähti mummolaan kahdeksi viikoksi, Ukkonen on töissä ja me löhöilemme pikku-prinsessan kanssa kotona <3 :)


Ainoa mikä vaivaa, on kamala vauvamaha-kuume! :D


Tässähän tätä tekstiä näin ekalle kerralle :)