Ei muuteta mitään tai mihinkään :)

Niin se vaan 4kk neuvolakin meni, ja pieni on mies edelleen :) Mutta kylläpä herra yllätti lääkärin pöydällä..ensimmäistä kertaa nousi kunnon kyynärnoja-asentoon ja siinä se pällisteli ja mamma hämmästeli :)
Normaalistihan siellä ei näytetä mitään, ja neuvolan täti varmaan kuvittelee että mammalla joku tarve valehdella että "Kyllä meidän vauva osaa jo sitä ja tätä ja melkein käveleekin, mutta ei se vaan nyt halua näyttää!" ja lapsi makaa pöydällä kuin kuollut lahna :D
Pakko ehkä myöntää syyllistyneeni "lievään" liioitteluun joissain asioissa aikoinaan esikoisen kanssa :)
Mutta nyt voin sanoa ihan suoraan, että olen vain tyytyväinen, ettei nämä uusimmat mitään järkyttävää kiirettä ole pitäneet minkään kanssa, ei edes hampaiden tulon, kun Masakin ensimmäisensä sai joskus yhdeksän kuisena :) vaikka kyllä 3kuisesta asti niitä odotettiin järkyttävän kuolaamisen takia :) Ja siinä asiassa nyt onkin vaikea liioitella, joko ne on siellä suussa tai sitten ei :)
Mutta fakta on että minun pennut on lähteneet aikaisin kävelemään, siinä on ihan ollut todistajia mukana! :)
Silti toivon että tämä viimeisin ei mene mihinkään.
Niin yllätyin kyynärnojasta, että lääkärillekkin sanoin, että "Ei se aikasemmin ole tota tehnyt!"

No nyt pikku hiljaa herra hieman kääntyilee, ( on siis jo aikaisemmin muutamaan otteeseen mennyt molempiin suuntiin, mutta nyt ollut pitkän aikaa hiljaista sillä rintamalla) yleensä kyllä vain kyljelleen, että on mukavampi telkkaria katsella :) Kukapa sitä mahallaan kovin viihtyisikään, kun ei mihinkään pääse ja niskathan siinä väsyy kun yrittää ylös päin kurkkia, että jotain näkee.
Mihinkään suuntaan ei sen kummemmin ole yritystä liikkua. Ehkä se onkin niin fiksu, että tietää, että ei sitä vanhempana saa vain pötköttää, niin ottaa nyt kaiken ilon siitäkin irti :)


Maanantaina Alexander maisteli ensimmäisen kerran puuroa, päärynä-hedelmäpuuroa, ja joo, kyllä sitä vähän taisi ihan mahaankin asti mennä, vaikka Ukkonen sitä epäilikin että syö yhtään:)
Muutenhan tässä on soseita maisteltu jo jokusen viikon, mutta kyllä se on päärynäsose, mikä kaikista helpoiten alas menee, sille jopa avataan suuta kun lusikka tulee lähelle :) Ruokaseseille ei sitten niinkään. Taitaa olla aika herkkuperse tuo poika :) Isänsä poika :)
Ja tänään otettiin ekat huikat vettä, ja hetki meni ennen kuin tajusi, ettei sieltä pullosta maitoa  tullutkaan, niin sitten syljettiin loput pois :)

Siinä on herra kenraali perus-kampauksessaan :D

Ja siskon kanssa on kiva pötkötellä, kun se pääkin alkaa pikku hiljaa pysymään hieman pystyssä :)

Masa on nyt oppinut kiipeämään telkkari pöydän kautta Alexanderin sänkyyn, niin tottakai sitä veikkaa mennään viihdyttämään :) Ja siis siellä sängyssähän ollaan nyt jatkuvalla syötöllä, vaikka veli ei siellä olisikaan. Peiton alla aina piilossa ja huutelu vai kuuluu :) Pitää vissiin kohta ottaa pinnat pois omasta sängystään, kun kohtahan se menee jo laidan yli, ja yöllä se saattaa olla ikävä yllätys, kun unenpöpperössä sieltä lattialle mätkähtää. Vielä en kuitenkaan lastensänkyyn halua siirtää, ei minun pikkuinen vielä niin iso ole! Ja sitä paitsi lastensänky, mikä odottaa makuuhuoneen sängyn alla, pitää vielä hioa ja lakata, koska on aivan väärän värinen.

Siinä vielä kuva molemmista 4-kuisena, hieman taitaa Masa olla paksumpi :) Painoerohan on "vain" n.2kg :D

 Ja uusin juttu meillä on youtube loistava lastenlaulu-soittolista, mitä Masa vaatiin päivättäin pariin otteeseen. 50 kappaletta ihania lastenlauluja raikaa täällä ja Masa tanssii ja jätkä tykkää ja niin tykkää mammakin :)
Ollaan siis vähennetty töllön katselemista (Nelonen nappula loppui siis näkymästä:D Ja eihän me nyt muutenkaan niin hirveästi telkkaria katsella. Niin vissiin! :D

Mutta nyt kun Ukkonen on lähtenyt töihin, niin iskee jo heti aamusta niin paska äiti-fiilis, jos mietinkin, että tänään ei jaksaisi ulos mennä, joten päivittäin käydään pihalla kärryjä työntelemässä. Ja tottakai Masa siitä nauttii, mutta ei kai sen elämä pilalle menisi, jos joku päivä jäisikin välistä, mutta ehkä mammalla sitten menisi :) Ja kun normaali minä, siis ennen Masan syntymää ja senkin jälkeen tykkäsin käydä kävelemässä, on vain muisto enää, niin on se silti hyvä vähän käydä aivojaan tuulettamassa.
Ainoa ärsytys, mikä saa välillä miettimään lähtemistä, on kylmenevät ilmat, kun salamana pitäisi saada vaatteet kaikille päälle, ja sehän ei taas onnistu, niin johan aina joku kitisee kuumasta, ja sehän kuumentaa muutenkin heikkohermoisen mamman hermoja entisestään.
Hissähän myytäisiin hyviä hermoja? Semmoiset voisin laittaa joulupukin lahjalistalle :)

Ja saatiinpa kämppätarjouskin, aika läheltä ja kaksikerroksinen rivari olisi ollut, neliöitä saman verran kuin tässä, mutta ne neliöt jotenkin kummasti oli kadonneet jonnekkin ja pieni ja ahdas oli koko luukku, joten valitettavasti jouduttiin kieltäytymaan ja ravaaminen portaita pitkin kolmanteen kerrokseen siis jatkuu.
Ja siis nimenomaan tuossa uloslähdössä on myös tuo portaissa ravaaminen. Kainalossa kaksi lasta ja sitten pitäisi olla vielä kärryä Masalle, niin hiki tulee jo ajatuksesta.
No ollaan selvitty tähän asti, niin eiköhän jatkossakin onnistu :) Ja kyllähän nuo lapset kasvaa, että ei niitä nyt vuosi tolkulla joudu kantamaan :)
Kohta kun tulee vielä pakkaset, ja vaatetta on entistäkin enemmän, niin nyt pitää vähän habaa kasvattaa ulkona ravaamalla :) Tänä talvena Masakin ehkä jo nauttii pulkkailusta :)

Uuta kämppätarjousta odottaessa, habaa kasvattaessa ja kirpeistä ilmoista nauttiessa :) KOHTA ON JOULU!! :)

Ja näin loppuun pakko kertoa, että leivoinpa eilen karjalanpiirakoita Koko suomi leipoo-ohjelman innoittamana :)

Eihän ne ihan ammattilaisen tekemiltä näytä, mutta eipä tässä ammattilaiseksi itseään voi kutsuakkaan..enhän käynyt leipuri-kondiittori kouluakaan kuin 1½vuotta, ja kerran siellä näitä pääsin tekemään :)