Perjantai 13.pvä .

Tulihan se vihdoin!
Pitkästä aikaa tuntui ettei aika kulu mihinkään, kun jotain niin odottaa.

Kyllä sentää sydänäänet sai kuuluviin jo ihan hyvin kotona, että sen puolesta ei jännittänyt, mutta kyllä se ultra silti oli TAAS KERRAN huima kokemus! :)

Aamulla hieman meinasin mokata, kun naamakirjan omalle sivulleni päivitin, että kohta lähden ultraan, sen tekstin kun piti mennä Tammalauman sivuille :) Yksi kommentti kerkesi tulla ennen kuin tajusin ja äkkiä se sieltä poistin. Mutta onneksi aamulla ei vielä niin paljoa porukkaa roiku linjoilla, että ei sitä kovin moni tainnut nähdä, vaikka mitäpä tuolla olisi väliä, kenelle se kuuluu jos täällä ollaan aina paksuna :D

Ja olikin paras utrakokemus ikinä! Ultran teki mummeli, niinkuin hän itseään kutsui :)
Kätilöopiston parhaalla laitteella vieläpä.
Kaikki näkyi NIIN selvästi ja mummeli kovasti höpötteli vauvalle että "Annappa mummeli nyt vähän mittaa :) ", kun sen verran eläväinen tapaus masussa pötköttelee, että niin kovasti loikki, ettei meinannut homma heti onnistua :)

Kaikki oli niin kuin pitääkin, ja hieno vauva on, sitä se mummeli toisti useaan otteeseen ja kertoili omaa elämänkertaansa samalla, kuinka hän nuorena hoiti sisaruksiaa eikä silloin mitään tietokoneitakaan ollut, kuinka kaikki on vuosien varrella niin kovasti muuttunut :)

Kuvia mummeli räpsi vauvasta enemmän kuin laki sallii, ja sanoikin, että ei häntä niin kiinnosta, vaikka onkin "kielletty" ottamasta niitä niin paljon, kun nekin maksaa, vaan hänen mielestä niitä kuuluu ottaakkin..eihän tästä vauvasta saada enää enempää kuvia tämän ikäisenä, joten onhan se kiva että niitä sitten saa hieman enemmän :) 
Ja mukaan saimmekin 7 kuvaa vauvasta, kun aina ennen on saanut ehkä yhden, kerran vissiin 4 vai 5, mutta yleensä vai ehkä pari.

Laskettu aika ei muuttunut, kun heittoa tuli vain päivä enemmän varhaisultran laskuihin, joten nyt se varmistui, että häämatka peruuntui, tai paremminkin siirtyi, ja matkalle lähdetäänkin jo ensi kuussa jos vaan onnistuu.

Aivot siis löytyi, ja kaikki muukin oli niinkuin pitääkin olla ja pienellä oli mittaa sen n.7,5cm (pää-perä) ja seuraava ultra-aikakin saatiin aikaistettua ja on nyt siis 3.2.2014, eikä 13.2.2014, jälkimmäinen kun olisi ollut liian myöhään.

Sitä odotellessa siis, eihän siihen enää ole kuin pitkä aika :)

Esikoiselle kerrottiin taas samalla tavalla kuin viimeksi, helpoimmalla mahdollisella :) Eli jätin ultrakuvat pöydälle, ja hieman se niitä siinä ihmetteli ennen kuin kysyi kenen ne ovat :) Ja kylläpä se taas yllättyi ja kutsuipa kiltisti vielä hulluksi :D Mutta hyvin otti, vaika ilmoitinkin, että kesän reissu on nyt peruttu, mutta jollekkin reissulle lähdetään joka tapauksessa :)

Nyt oli myös korkea aika kertoa isälleni, että hänestä tulee TAAS kerran vaari :)
Eikä sitäkään ihan perinteisesti voinut tehdä, vaan naamakirjassa lähetin ultrakuva, johon laitoin tekstiksi "Virtuaalinen joulukortti teille :) Tosin puuttuu tonttulakki ja kuvaankaan ei mahtunut kuin nuorimmainen :) Ja onneksi olkoon vaarille, ensi jouluna on yksi lahjan saaja lisää :) "

Sitten vain odottelin koska hän kirjautuu, niin tiesinkin, että muutaman minuutin päästä siitä soi puhelin :) Ja niin kävi! Vaari soitti ja kertoi, että olivat ensin ajatelleet, että joku vanha kuva, mutta hetken tarkemman tutkailun jälkeen olivat huomanneet kuvan päivämäärän, ja tajunneet, että kyllä vaan taas tulee lisää vauvoja :) Ihan iloiseltahan tuo vaikutti, vaikka ei kuulemma osannutkaan odottaa taas tämmöisiä uutisia :)

Nyt siis melkeinpä kaikki sukulaiset tietää, mummiani lukuunottamatta, jolle taidan kertoa sunnuntaina Mömmelin synttäreillä.

Mömmelihän siis täytti keskiviikkona jo 11 vuotta! Mihin ihmeeseen tämä aika menee, kun edelleen olo on kuin teininä, lukuunottamatta sitä, että ei juosta enää baareissa, ei nähdä ystäviä/kavereita, vaan ollaan vaan kotona lasten kanssa?! :) Ja enpä kyllä niitä aikoja niin kaipaakkaan, vaan tämä elämä sopii kuin nyrkki silmään :)

Tänään lähdetäänkin pienten kanssa vaarin luokse, että saa likat juhlia rauhassa. On ostettu pinjatat ja kaikki niin ei täällä enää äitiä ja pikkukääpiöitä kaivata jaloissa pyörimään :) Ukkonenkin sopivasti lähti töihin päiväksi :)

Mutta huomenna sitten juhlitaan sukulaisten kanssa kolmen suklaan juustokakun voimin :)