Eli ahdistus siitä, etten välttämättä enää ikinä saa synnyttää! :(
Ajatus siitä ahdistaa, puristaa rintaa, tuntuu pahalta :( Vaikka tiedän hyvin, että vaikka kerran vielä pääsisi synnyttämään, niin sama tunne iskee jälleen, ei se mihinkään lähde, kestää varmasti hautaan asti :(
Silti tuntuu pahalta. Krooninen synnytyskuume taitaa vaivata :D
Minkä takia on pitänyt saada niin ihania synnytyskokemuksia, että sen tahtoo aina vaan uudelleen? Ja se kipu! Sitä tässä kaivataan ehkä eniten :) Se täysvaltainen kipu, joka valtaa koko kropan ja välillä tuntuu että kuolee, se jos jotain kaipaan ihan suunnattomasti :)
Kyllä voi ihmismieli olla sairas!
Ukkoselle en asiasta mitään sano, en tosissaan, kun se jo tietää tämän entuudestaan, en viitsi stressata sitä sairailla ajatuksillani :)
Ja kun hyvin tiedän, että ei se vastuu siihen synnyttämiseen lopu, vaan siitä se vasta alkaakin, niin järkevästi ajatellen (kyllä, joskus kykenen siihenkin :D ), niin kyllä neljässä lapsessa, kolmessa alle 2½ vuotiaassa on hommaa ihan tarpeeksi :)
Sitä synnytystä vaan kaipaan niin hirmuisesti :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti